Ravintola Egg - kananmunat on pop

Etäpäivänä syön yleensä kotona lounaaksi joko edelliseltä päivältä jäänyttä ruokaa tai teen munakkaan. No, nyt olisi ollut ainekset munakkaaseen (niin kuin aina), mutta päätinkin kävellä lähellä olevaan Egg-ravintolaan nauttimaan valmiin ja hyvinkin ruokaisan ja runsaan omeletin. Annos tuli pöytään nopeasti, vaikka paikka olikin lähes täynnä. Valittavana on neljä erilaista munakasta: kasvis, kala, liha ja vegaaninen. Valitsin lihaversion, jossa oli mm. ylikypsää lammasta, perunaa, metsäsieniä, päällä valkosipulijogurttia ja silmusalaattia. Ruoka oli hyvää ja näkymät isoista ikkunoista Kanavarantaan upeat. Vieressä istuvat kehuivat myös kasvismunakasta, jonka aionkin käydä testaamassa seuraavalla kerralla. Jälkkäriksi nautin Suomen jäätelötehtaan raparperisorbetin, joka hieman kevensi oloa ennen pientä kävelyä takaisin kotiin. 

Levain - leipomokahvila

Eräänä elokuisena aamuna viime viikolla, joka sattumalta oli tämän syksyn tähän astisista aamuista kylmin, tapasin kaksi ystävääni aamiaisen merkeissä Levainissa Kankurinkadulla. Miten lämmittävää olikaan nauttia ihanasta, pehmeäksi hautuneesta uuniohrapuurosta ja avokadotoasteista teepannullisen kera. Paikka aukeaa kahdeksalta, ja jo yhdeksältä kaikki paikat olivat varattuina aamukahveja nauttivista seurueista, joten mene ajoissa jos haluat saada hyvän paikan, paikka on on aika pieni, muutamasta erillisestä huoneesta koostuva tosi tiivistunnelmainen leipomokahvila. 

Ostin myös kotiinviemisiksi leipää ja toimistolle ihanat portugalilaiset Pasteis de nata -kreemileivonnaiset. Levainissa on tarjolla aamiaista, lounasta ja lauantaisin oma lista. Uudelleen on päästävä, koska kaikki aamiaislistan herkut on päästävä kokeilemaan. Oivallinen aamiaistreffien paikka siis! 

Didrichsenin taidemuseo - muotitaitelija Jukka Rintalan näyttely

Näin kun arki on alkanut, niin sunnuntait ovat parhaita päiviä museoissa ja näyttelyissä kiertämiseen. Yleensä käyn niissä itsekseni, se on minulle sitä omaa arvokasta aikaa, aikaa ajattelemiseen, aikaa hengähtämiseen ja ajatusten kokoamiseen tulevaa viikkoa varten, mutta toki seurassakin on hauska katsella taidetta ja nauttia kupponen teetä sen päälle museokahvilassa. 

Museokahviloissa ja -kaupoissa voi toki käydä muutenkin ilman näyttelyyn menemistä, kaupoista voi tehdä mm. kivoja lahjalöytöjä. Ja vielä näin kesäaikaan, monissa museoissa on myös kivat (veistos) puutarhat joissa käyskennellä tai rantalaituri meren äärellä kuten viime sunnuntaina käymässäni Didrichsenin museossa. Kierroksen jälkeen oli niin mukava mennä hetkeksi laiturille nauttimaan vielä lämpimästä elokuun iltapäivästä ja kuunnella laineiden liplatusta. Itse Didrichsenin taidemuseon rakennus on jo nähtävyys, kuten lähes kaikki museorakennukset. 

Museossa oli muotitaitelija Jukka Rintalan upeita iltapukuja, koruja, maalauksia ja luonnoksia esillä (näyttely loppuu jo 27.8.). Ja sattuipa sopivasti, että taitelija itse oli maalaamassa pukuvedoksia yhdessä salissa. Oli hieno nähdä miten luonnos syntyi, ikäänkuin tuosta noin vaan.

Rohkeasti vaan museoita ja näyttelyitä kiertämään, vaikka itse taiteesta ei niinkään ymmärtäisi!

Fit for fifty

#FITFORFIFTY

Nyt on vajaa kolme vuotta siihen kun täytän viisikymmentä! Se tuntuu tällä hetkellä isolta rajapyykiltä sekä henkisesti että fyysisesti. Kaikenlaista on tullut tehtyä oman hyvinvoinnin eteen, ja olen myös ollut tekemättä mitään sen suuremmin asian eteen. 

Nyt kuitenkin alkoi taas vyötäröä kiristämään sen verran paljon ja oma kuvan katsominen peilistä ottamaan päähän, että jokin pysyvämpi ratkaisu asiaan on löydyttävä. Mietiskelin asiaa paljon lomalla, mietin mitä haluan, miltä haluan että minusta tuntuu, mutta myös miltä haluan näyttää, miten haluan voida. 

Johtopäätös: enemmän liikuntaa, vähemmän herkkuja. Näillä mennään! Otin itsestäni aloituskuvat ja mitat, mutta palataan niihin sitten myöhemmin. Pääasia on siis kohottaa kuntoa ja sitä myöten voida paremmin ja olla energisempi, kehon kiinteytyminen ja kilojen pudottaminen saavat tulla siinä sivussa. Kohtuus siis kaikessa.

Ajelin sauvarinnetreenistä kotiin yhtenä helteisenä iltana viime viikolla ja katselin kun ihmiset istuskelivat terasseilla drinkeillä ja ajattelin, kuinka mukavaa olisi nyt istua tuolla kesämekossa ja nauttia kylmää valkoviiniä ehkä elokuun viimeisenä lämpimänä iltana, mutta samantien ajattelinkin, että mulla on nyt just näissä hikisissä treenivaatteissa ja pää märkänä niin huippufiilis, että mieluummin näin. Kuten siskoni asian hyvin kiteytti: "drinkki antaa hetken hurmaa, mutta liikunnasta saa monen tunnin ja päivän hyvän fiiliksen!" Näin se vaan on! 

ps. reilun viikon liikunnat tässä: kuntosalilla pari kertaa lihaksia vahvistamassa sekä keskivartalotreeni että kehonhuoltoa, ohjatussa porrastreenissä Tuomiokirkon portailla, juoksulenkillä, ohjatussa sauvarinnetreenissä Malmikartanonhuipulla, uimassa Altaalla ja puistojumpassa...eli hyvinkin monipuolista ja vaihtelevaa liikuntaa! Seuraavalla kerralla 'Fitforfifty'-kirjoituksessa kerron arkiliikuntani lisääntymisestä.

Verhot - mitä ihmettä?

Meillä on verhot, siis kangasverhot, ihanan ryppyiset pellavaverhot, makuuhuoneissa. En edes muista montako asuntoa sitten meillä olisi ollut kangasverhot. Asunnoissa on ollut aina valmiina sälekaihtimet tai olemme itse laittaneet jonkinlaiset kaihtimet, enkä ole tullut hankkineeksi sitten muita verhoja, edes tuomaan tunnelmaa, vaikka aina niistä olenkin haaveillut. 

Nykyiset verhot hankimme näkösuojiksi eli ihan tarpeeseen, mutta miten ihanaa tunnelmaa ne tuovatkaan juuri makuuhuoneisiin. Pehmeyttä, kotoisuutta, lämpöä. Nyt pohdinkin samanlaisten verhojen hankkimista myös ruokailutilaan ja tv-huoneeseen, jossa myös mahdollinen yövieraamme (eli siskoni) tulee yöpymään. Ja miten kivoja valmisverhoja sitä myydäänkään, ei tarvinut muuta kuin äidin ompelukoneen kanssa meille ompelemaan verhoihin nauha, johon verhokiskojen kiinnityskoukut kiinnitettiin. Yhteistyöllä ja pienellä säätämisellä verhot saatiin valmiiksi ja ripustettua.