En tee uuden vuoden lupausta mistään asiasta, en aloita sokerilakkoa enkä tipatonta tammikuuta. Totaalikieltäytyminen mistään ei sovi minulle, ja koen että jos on tarvetta kieltäytyä jostain kokonaan, asian suhteen on (iso) ongelma, johon olisi hyvä hakea ammattiapua.
Itse aion jatkaa syksyllä aloittamaani tietä, tosin paremmalla tsempillä ja motivaatiolla, koko loppuelämän kestävillä muutoksilla. Ulkopuolisina inspiraation lähteinä minulle ovat mm Vastaisku ankeudelle -blogin Jenny ja Kauneus ja Terveys -bloggaaja Anna. Heidän tekemisensä on todella motivoivaa luettavaa ja katsottavaa, rehellistä ja kannustavaa, helposti arjessa toteutettavia asioita.
Ennen kaikkea haen parempaa oloa. Fyysinen huono olo ei tue tällä hetkellä henkistä hyvää oloa. Kun on koko ajan huono olo sen takia että syö väärin ja tuotteita, jotka eivät sovi itselle, kun on muka kiire tms, on asia kuitenkin aika helposti muutettavissa parempaan. Jätän yhä tarkemmin ruokavaliostani pois viljat (paitsi kauran), maitotuotteet (paitsi juustot) ja (lisätyn) valkoisen sokerin. En kuitenkaan lähde täysin ehdottomalle tielle, tehden elämästäni hankalaa, vaan voin muiden tarjotessa tai kun en pääse itse valitsemaan, syödä edellä mainittuja sisältäviä ruokia, kunhan 90 % ajasta olen niitä ilman. Olen päättänyt tarkastella asiaa uudelleen kolmen kuukauden ajan jaksossa, miltä tuntuu, mikä on vointi, mitä vaikutuksia asialla on ja tehdä siitä sitten uusia johtopäätöksiä ja kokeiluja tai muutoksia. Myös punaisen lihan syöntiä pyrin vähentämään entisestään, syömään enemmän kasvisvoittoista ruokaa (kypsänä, koska raakoja kasviksia vatsani kestää huonosti). Ja ennen kaikkea pyrin syömään vähemmän. Säännöllisesti olen aina syönyt, ilman aamiaista en lähde koskaan mihinkään, lounas on myös tärkeä, mutta iltaa kohden pitää tarkistaa ruoan määrää ja laatua.
Pysyvän muutoksen tekeminen vaatii paljon työntekoa, ja siksi uskon että kolmen kuukauden mittainen aika ensimmäiselle "tilinpäätökselle" on sopiva. Tässä kun on poissa omalta mukavuusalueelta ja helposti sitä palaa niihin vanhoihin tapoihin, tavoitteet on hyvä pilkkoa lyhyempiin pätkiin. Aivot joutuvat työskentelemään paljon muutoksen eteen, on se muutos mikä vaan.
Pieniä askeleita yksi tai kaksi kerrallaan aion ottaa myös taas liikunnan juurruttamisesta joka viikkoiseksi rutiiniksi. Jatkan lempeästi kerran viikossa joogaten ja kerran viikossa käyden kuntosalilla, noin kolme kertaa viikossa pidempi koiranulkoilutuslenkki ja muut koiralenkit siihen päälle kuuluvat liikunta-arkeen. Lisäksi jatkan uintia pari kertaa kuussa. Ja jos tämän jälkeen jää energiaa ja intoa piisaa, niin toinen salikerta viikossa on helposti lisättävissä tai voin mennä vielä yhden inspiraatiolähteeni Heidin ohjaamalle kehonpainotunnille. Haaveilen myös juoksemisesta taas, ja siihenkin on ajatus ja tavoite asetettu, tästä lisää myöhemmin.
Lihasvoiman kasvattaminen on tärkeää erityisesti kun ikä lähentelee viittäkymppiä. Olen myös ottanut muutamia lisäravinteita käyttöön, mm kalkin ja probiootit.
Haasteita tulee vastaan ja niistä on selviydyttävä ja oltava varasuunnitelmia.
Jennyn sanoin: Tee kaikki toisin kuin ennen, niin onnistut.
Enemmän siis hikeä liikunnan muodossa.
Kyyneleitäkin tulee varmasti vuodatettua, koska en aio käyttää aikaani viettämällä aikaa ihmisten kanssa, jotka vievät energiaa, joiden ystävyys on yksipuolista, jotka eivät koskaan soita, kysy kuulumisia tai pyydä kahville/lenkille tai muuten vaan tapaamaan, mutta kun itse soitan ovat kuitenkin aina valmiita tapaamaan. Aika on rajallista ja kaikki energiaa vievät asiat on siirrettävä syrjään.
Meri - toivoisin pääseväni ensi vuonna matkalle meren rannalle, jossa voisin istua rauhassa ja katsoa laskevaa aurinkoa - ja hymyillä tyytyväisenä saavutuksilleni, joihin olen yltänyt ja palkita näin itseni.
Kaunista ja inspiroivaa Uutta Vuotta 2018! Hyvä siitä tulee.
