Mieheni yllätti minut kiirastorstai-iltana tuoreilla ostereilla ja valkoviinillä!
Tykkään pienistä yllätyksistä (kukapa ei!) ja kun niitä ei ole liian usein, osaa sitäkin enemmän arvostaa toisen näkemää vaivaa.
Nautimme osterit, kummallekin kolme, keittiön työtason ääressä foliopaperipussien päältä, joissa luki ostereiden nimet. Päälle vain sitruunaa ja kyytipojaksi Moillardin Chablista. Tuli niin ranskalainen olo!
Nuoremmat osterit olivat nimeltään Fin de Claire ja vanhemmat Pousse de Claire. Kauniit nimet! Nuoremmat maistuivat raikkaammilta ja olivat pienempiä ja vaaleampia, kun taas vanhemmat (3v) olivat tummalihaisempia ja isompia, myös toki raikkaita, mutta maku oli erilainen.
Vive la France!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti