Madonna di Campiglio - talviloma, osa 1

Talviloma vietetty ihanissa Alppimaisemissa Italian puolella, Madonna di Campigliossa. Meillä eka kerta tässä kohteessa. Voin suositella, rinteitä oli kaikentasoisille laskijoille, kiva pikkukylä viehättävine pikkukatuineen, hyvät hissiyhteydet jokaiselle rinnealueelle. Muutamat edelliset kerrat olemme olleet laskettululomalla Sveitsin puolella kahdessa kohteessa: Zermatissa ja Andermatissa, molemmat tosi kivoja paikkoja, vaikka täysin erilaisia keskenään. Sveitsi on tunnetusti kallis kohde, joten siinä mielessä Italia oli myös hyvä kohdevalinta ja tietenkin italialainen ruoka on yksi suurimmista suosikeistani, kuten italialainen koko elämäntapa ja kieli, mutta näistä lisää toisessa postauksessa.

Matka alkoi aikaisin aamulla, yleensä muuten käymme aina lentokentän viinibaarissa shampanjalla, mutta nyt meille tuli jopa hieman kiire portille...

Mutta sattuipa mukavasti, että kone oli tupaten täynnä, ja meidät oli siksi siirretty businekseen ja saimme sitten siellä matkanaloituskuplivat!

Milanosta vuokrasimme auton (varaus tehty etukäteen), ja lähdimme ajelemaan ja nousemaan kohti vuoristoa. Moottoritieltä päästyämme maisemat olivat henkeäsalpaavaan kauniita: vuoria, järviä, vuoristopuroja, pieniä kyliä...

Majoituspaikkamme oli kaunis puulla vuorattu vanha perhehotelli, jossa oli ystävällinen palvelu ja kaikki sujui hyvin, sijainti oli rauhallinen ja noin vajaan 10 minuutin kävelymatkan päässä lähimmästä hissiasemasta. Pidämme siitä että hissiasemalle voi kävellä, ettei tarvitse odotella hiihtobusseja ja änkeä niihin kaikkien muiden ihmisten ja suksien kanssa.

Näkymä hotellihuoneen parvekkeelta! (yllä)

Laskettelu ei ole mulle mikään sellainen laji, että odottaisin rinteeseen pääsyä malttamattomana, enemmänkin pidän lajin sosiaalisesta puolesta ja kauniista maisemista. Aurinkoisella säällä kun rinteet on huippukunnossa laskettelu on nautinto minullekin, ja näitä päiviä meillä oli kuitenkin enemmän kuin huonon sään päiviä. Yksi päivä oli kuitenkin todella huono sään puolesta, satoi lunta ja oli sumuista, lähdin rinteeseen, mutta olin koko ajan epämukavuusalueella, jännitin ja hermoilin ja olin onnellinen kun koitti lounasaika ja sitten laskinkin tyytyväisenä alas kylään. Olen siis enemmänkin sunnuntaihiihtäjä!

Maisemista...kuvat kertokoon kaiken!

Reissussa olimme ystäväpariskunnan ja heidän lasten kanssa, joten sopivaa laskuseuraa oli jokaiselle. Tässä muutama fiiliskuva afterski-tunnelmista.

Ja mikä parasta, rinnepäivän jälkeen pääsin hotellin spahan rentoutumaan: oli tarjolla uima-allasta, poreallasta, suomalaista ja turkkilaista saunaa. Tämä oli eka kerta kun olimme alpeilla hotellissa, jossa oli nämä ihanat rentouttavat palvelut tarjolla. Rentoutumisen jälkeen pienet päikkärit ja sitten illalliselle. Iltaisin olimme jo viimeistään kello 22 jälkeen hotellilla takaisin eikä tarvinut kovin pitkään odotella unta...

Seuraavassa postauksessa lisää reissun ruoista ja paluumatkasta, sekä loman muista vaikutuksista!

Ihanaa lomaa kaikille, joilla se on nyt tai vielä edessä!