Suolakinuskivalkosuklaamousse ja rapujuhlat

Kivaa keskiviikkohuomenta!

Mieheni poikkesi mökillä ravustamassa viime viikon loppupuolella työreissullaan ja pakastimessa oli jo edellisestä kerrasta rapuja odottamassa, niin saimmekin niitä herkutella tyttären ja hänen poikaystävänsä kanssa sitten viime perjantaina. Rapuja oli runsaasti ja osan veinkin sitten vielä vanhemmilleni. Alkuun söimme siis rapuja runsaan tillisilpun kera. Pääruoaksi laitoimme häränfilettä, paistettuja kanttarelleja, myskikurpitsaa ja risottoa. Jälkiruoaksi tein suolakinuskivalkosuklaamoussea, jonka ohjeen jaan alla tässä teillekin.

Olipa kiva kattaa taas pöytä pitkästä aikaa, sytyttää kynttilät ja lyhdyt, laittaa hyvää musiikkia soimaan ja nauttia rennosta illasta nuorten kanssa. Nuoripari olikin meidän ensimmäiset dinnerivieraat tässä kodissa. Seuraavana aamuna keittelin ravunkuorista liemen ja sen olemme perinteisesti nauttineet syksyn tullen niiden kanssa kenen kanssa ravutkin on syöty.

Tässä siis ohje suolakinuskivalkosulkaamousseen.

Tarvitset:

valkosuklaata 100 g

kananmunia 2 kpl

sokeria 1 rkl

kuohukermaa 2 dl, käytin double cream -kermaa

dulche de lecheä eli kinuskiksi keitettyä kondensoitua maitoa 1,5 dl (löytyy leivontahyllystä)

sormisuolaa 0,5 tl, laittaisin enemmän 

marjoja, marenkia ja muita koristeita maun ja saatavuuden mukaan

Paloittele suklaa ja sulata se joko vesihauteessa tai mikrossa. Anna jäähtyä.

Erottele munat. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää sokeri ja jatka vatkaamista kunnes se on kiiltävää. 

Vatkaa toisessa kulhossa kerma kovaksi vaahdoksi. 

Laita kolmanteen kulhoon jäähtynyt suklaa, munankeltuaiset, dulche de leche ja suola. Vatkaa tasaiseksi. Kääntele valkuaisseos varovasti joukkoon ja lisää lopuksi vielä kermavaahto varovasti käännellen sekaan.

Lusikoi seos tarjoiluastioihin, peitä ja nosta kylmään vähintään kolmeksi tunniksi. Tarjoa marjojen ja vaikkapa murustellun marengin kanssa.

Alkuperäisen ohjeen, Koti ja keittiö -lehti, mukaan ohjeesta tulisi 4 annosta, mutta sanoisin että riittää hyvin kuudelle, sen verran makeaa oli, että vähempikin riittää. Joten vanhempani saivat rapujen lisäksi jälkiruoan.