Kuvat ovat jouluisia kun ei nyt muitakaan ollut tähän saatavilla ja kun valoa on hyvin vähän, niin kaikenlainen kuvaaminen on erittäin haastavaa.
Toukokuussa kerroin 260 liikuntahaasteestani, jossa vuoden aikana haastoin itseni tekemään 260 treeniä. Tähän mennessä olen kirjannut 106 treeniä, joten kovasti on vielä tekemistä, että pääsen tavoitteeseeni. Nimittäin 154 treeniä jäljellä ja aikaa on viisi kuukautta. Syksyllä tahtia hidasti mm. kipeä lonkka, johon olen nyt saanut apua Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta ja toivon, että se auttaa pidemmäksikin aikaa. Ihan jokaista käveltyä viittä kilometriä en ole kirjannut, mutta muuten kyllä kaiken olen kirjannut. Ei muuta kuin tuulta päin ja treenaamaan!
Nukkuminen ja unirytmi meni sekaisin lokakuun Kalifornian reissun jälkeen ja sekin on osaltaan vaikuttanut liikkumiseen. Öisin kun olen heräillyt pari kuukautta klo 3-5 välillä saamatta enää unta. Rohdot, melatoniinit ja kaikki poppaskonstit olen käyttänyt, eikä edes unilääke ole auttanut, kunnes olin niin väsynyt että sain yhden yön nukuttua kuuteen. Sitten alkoi taas heräily yön pimeinä tunteina. Ja sitten taas tuli yksi yö, jolloin heräsin vasta kuuden aikaan. Ja tätä samaa pari kuukautta. Jotenkin sitä vaan yritti selviytyä päivän töistä ja askareista, mutta kaikki ylimääräinen piti yrittää minimoida. Aivosumuhan tuollaisesta valvomisesta tuli. Onneksi en stressannut asiaa mitenkään. Sitten vaan valvoin ja valvoin. Alkoi jo oikeastaan naurattamaan tuollainen yöpöllön elämä.
Syöminen on kuitenkin pysynyt hyvällä mallilla, lukuunottamatta joulun herkutteluja, mutta se nyt oli vain muutama päivä. Toki kun on väsynyt ja stressaantunut, niin paino ei putoa ja nestettä kertyy kroppaan. Olen jättänyt kaikki muut viljat pois paitsi kauran. Kaikki maitotuotteet on jäänyt pois kuin itsestään ja olen löytänyt luonnonjogurtin tilalle kaurajogurtin. Vatsa voi pääsääntöisesti hyvin. Marraskuussa kävin antamassa verinäytteet, ja muut tulokset olivatkin ok, paitsi huono kolesteroli oli nousussa. Sitä siinä sitten ihmeteltiin mistä johtuu. Katsotaan saanko sen alas nyt näillä uusilla muutoksilla mitä tein.
Ja sitten vielä vaatteiden ostosta. Tein tämän vuoden alussa päätöksen, että en osta yhtään uutta vaatetta normaalihintaisena (paitsi alusvaatteet ja sukat, sain ostaa normaalihinnalla, jos alesta ei löytynyt). Jos ostin uutta, niin ostin sen alennusmyynnistä. Vielä parempi, kun löysin vaatteen kirpparilta. Ja vielä parempi kun pystyin korjauttamaan vanhan vaatteen ompelijalla. No, tässä onnistuin paremmin kuin olisin voinut ikinä kuvitella. Ainoastaan mieheni 50 v juhliin ostin pukukoodin mukaisen "bändipaidan" normaalihintaisena, kun oikealainen t-paita tuli vastaan Palman matkalla. Vuoden päästyä alkuun, ajattelin vielä, että olisi kiva ostaa jokunen vaate, mutta mitä pidemmälle vuosi kului, sitä vähemmän teki mieli mitään uutta, siis edes alesta tai kirpparilta. Ymmärsin, että kaapissa on ihan kivoja vaatteita, joita uusilla tavoilla yhdistämällä saa lähes uudentuntuisia. Ja tätä aion jatkaa edelleen, kun siitä on tullut "uusi normaali", vaikka en ennen tätäkään vuotta ostellut mitenkään paljon vaatteita, ehkä huolettomammin, nyt harkitsen tarkkaan, enkä osta alestakaan vain sen takia, että on kiva ostaa kun saa edullisesti, vaan mietin oikeasti onko sille käyttöä.
Nyt ei muuta kuin oikein hyvää tulevaa vuotta ja hauskaa vuodenvaihdetta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti