Ikävä mökille on nyt kovempi kun emme saa sinne mennä Uudenmaan rajojen sulkeuduttua. Olimme pitkän viikonlopun siellä juuri ennen rajojen sulkeutumista. Onneksi oli silloin mahdollisuus mennä mökille ja nauttia olosta. Kuunnella hiljaisuutta. Katsella tähtitaivasta. Saunoa. Tunnelmoida kynttilän valossa. Tiskata ulkona. Grillata. Haravoida. Nukkua. Ihmetellä kuinka sinnikkäästi syksyllä istuttamani sipulikukat tunkevat kylmästä maasta ylös. Tosin taitaa nyt jäädä osin ainakin näkemättä kukkaloisto, riippuen kauanko rajat pysyvät kiinni.
Saatiin myös vanha laituri purettua, uusi asennetaan paikoilleen heti kun jäät ovat lähteneet. Emme ehkä ole siellä itse silloin.
Yhden ruukkunarsissinkin jätin ulos pääsiäistä odottamaan, mutta pääsiäinen vietetään nyt kotona, eristyksissä.
Oleilu mökillä teki hyvää. Pääsi hetkeksi pois ja ajatukset muualle. Kun katseli siellä luontoa ja seurasi kuuden joutsenen soidinmenoja järvellä, ei voinut uskoa mitä luonto parhaillaan teki koko ihmiskunnalle. Ei vaan voi pieni ihminen ymmärtää mitä nyt on meneillään.
Positiivisin ajatuksin kuitenkin eteenpäin mökkisuunnitelmia tehden. Ensikesän juttuja fiilistellen. Grilliherkkuja makustellen. Uuden laiturin avajaisia suunnitellen. Juhannustansseista haaveillen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti