Kuudes viikko ja toivottavasti viimeinen! Kyllä ihmistä koetellaan, vaikka ei ole kyse mistään sen vakavammasta sairastelusta kuin flunssasta ja sen jälkitaudeista, niin alkaa huumorintaju pikkuhiljaa loppumaan, kuten myös istuma- ja makuulihakset puutumaan perusteellisesti. Kaipa se on tämän viikon jälkeen mentävä taas lääkärille kuulemaan, että "nämä nyt vaan kestävät".
Kyllä tulee olemaan taas vaikeaa päästä liikuntarytmiin, henkisesti varsinkin, vaikka sitä kovasti odotankin, mutta on tässä aika huonoon kuntoon päässyt fyysisesti. Helsinki10 -juoksutapahtumaan on tasan 10 viikkoa ja juoksutreenit pitäisi olla täydessä vauhdissa tällä hetkellä, mutta täällä vaan sohvalla istun ja odotan. Ja kun ei voi tehdä mitään muuta kuin lukea kirjoja, lehtiä ja blogeja, katsoa leffoja ja sarjoja, niin tietäähän sen mitä se tekee vyötärölle, varsinkin kun on lohtusyöjä, niin sitä jollain tapaa yrittää hakea itselleen hyvää mieltä, edes herkuista. Ja työ onkin sitten kaksinkertainen, jotta saa itsensä edes johonkin kuntoon fyysisesti. No, yritän pitää mielen positiivisena, vaikka sitten herkuilla, jos ei muuten. ;)
Kaikesta huolimatta kevät tulee kovalla vauhdilla ja pääsiäinenkin kolkuttelee jo ovella, jonka vietämmekin rauhallisesti kotosalla lammasruokia kokkailen.
ps. eilen illalla tein tunnin kävelylenkin koirakaverin kanssa ja se tuntui ihan hyvältä ja tänä aamuna yskimistä on ollut vain ihan vähän, joten kopkop, jospa se tästä...
ps. nuo ostamani kirsikankukanoksat olivat suuri pettymys, kestivät hyvinä vain viikon verran, kun olin ajatellut niistä olevan pidempiaikaista iloa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti