lauantai 28. maaliskuuta 2020

Uusi arki






Reilut pari viikkoa on eletty nyt erikoisajalla ja arki muuttanut muotoaan monellakin tapaa. 

Tässä muutamia juttuja mitä olen tehnyt nyt, mitkä poikkeavat jollakin tapaa vanhasta arjesta. En sano normaalista, koska emme voi tietää tuleeko sellaista arkea enää olemaan, mitä oli vielä pari viikkoa sitten. Tuskin. Tulee uusi normaaliarki. 

- olen leiponut sämpylöitä monena aamuna ja juustokakkuakin parikin kertaa, joista olen vienyt osan riskiryhmäläisille, samalla kun olemme vieneet heille viikon ruokaostokset
- suunnittelin viiden erilaisen arkiruoan listan tälle viikolle, joista kolme ruokaa tein, koska aina jäi ruokaa yli, ja olen kokeillut myös uusia reseptejä
- olen myös jumpannut kotona ilmaisten ohjelmien mukaan, mm. LesMills ja Elixia
- olen käynyt pitkillä kävelyillä, istuskellut merenrannalla meditoimassa ja hengittelemässä, ennen kävin vain kävelyillä, mutta en pysähtynyt 
- etätöitä on tehty ja pidetty etäpalavereita, töitä olen tehnyt enemmän kuin koskaan, eilenkin lähes 10 tunnin työpäivä ilman taukoja, ennen tein noin kuuden tunnin työpäiviä
- puhunut puhelimessa enemmän kuin koskaan
- olen tehnyt Facebookissa kaikkia hassuja tehtäviä, ennen en juurikaan postaillut sinne mitään
- ruoat tilaamme kuljetuksella kaupasta kotiin, toki välillä on pitänyt piipahtaa lähikaupassa kasvosuojan ja kertakäyttöhanskojen kanssa
- ruokaa olemme tilanneet myös Foodorasta ja Woltista enemmän kuin yleensä
- kirjojen lukeminen on vähentynyt, en ole jaksanut iltaisin enää keskittyä lukemiseen, ajatukset harhailevat ties missä ja ensin panikoin miten juuri ennen kirjastojen sulkemista lainaamani kirjat riittävät, hyvin riittävät varmasti tällä hitaalla lukutahdilla
- lehtiä, blogeja, sarjoja - niitä olen kuluttanut
- meikannut olen kevyesti vain pari kertaa kauppareissua varten, ripsaria ja aurinkopuuteria, meikit säästyy :)
- erilaiset kotiasut ovat tulleet hyvinkin tutuiksi, mutta sitten kun pääsee taas toimistolle ihmisten ilmoille, kaapissa olevat toimistovaatteet tuntuvat varmasti uusilta ja ihanilta
- neljät syntymäpäiväjuhlat on peruttu, omani mukaan lukien
- pari työmatkaa peruuntui, kuten myös pari omaa vapaa-ajan matkaa
- monet treffit ystävien kanssa peruuntuivat
- ajatukset muuttavat muotoaan ja luulenpa, että tämä episodi tulee muuttamaan monien toimintatapoja ja ajatuksia, itse olen nyt jo huomannut ajatusten lähteneen muutoksen tielle mikä on tärkeää ja mikä ei - katsotaan mihin nämä ajatukset johtavat ja vievät

Miten tämä poikkeuksellinen aika on muuttanut sinun elämääsi?

Pysykää kotona, pitäkää turvavälit, huolehtikaa hygieniasta, käyttäkää suojia kaupassa käydessänne, soittakaa ystäville ja sukulaisille ja pitäkää mieli positiivisena. Ja kaikkein tärkein: muistakaa hengittää! 

sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Vaikeat ajat
















Kylläpä maailma on muuttunut hetkessä. Kaikki tapahtui nopeasti, vaikka ensin ei siltä tuntunut. Ja vauhti vaan kiihtyy koko ajan. 

Nyt jokaisen on tehtävä parhaansa ja vähän enemmänkin. Autettava riskiryhmäläisiä ja muitakin. Pysyttävänä positiivisena, mutta muistettava myös jutella ystävän tai perheen kanssa, kun ahdistaa ja on paha olla. Jokaista meitä pelottaa. Kärsivällisyyttä. Voimia. Voidaan niin hyvin kuin nyt on mahdollista. Muistetaan hengitellä ja nauttia pienistä ilon hetkistä. Nautitaan kevätauringosta ja heräävästä luonnosta. Tehdään hyvää ruokaa, leivotaan, luetaan, soitellaan ystävien kanssa, lähetellään kivoja ja kannustavia viestejä. Rutiinit ovat myös hyvästä, näinä etätyönviikkoina.

Fyysistä etäisyyttä, henkistä läheisyyttä, 
kuten Sauli Niinistö tässä taannoin sanoi. 

Päivä kerrallaan.

tiistai 17. maaliskuuta 2020

Kevätkananpojat uunissa





Nyt jos koskaan tarvitaan lohturuokaa. Lohturuoka minulle on jotain pitkään haudutettua pataa, keittoa tai uuniruokaa. Tässä yksi helppo lohturuoka, joka valmistuu lähes itsekseen.

Löysimme marketista toissa viikonloppuna ranskalaisia kevätkananpoikia, joiden kappalehinta oli noin viiden euron paikkeilla. Ei muuta kuin kananpojat kärryyn, joiden seuraksi nappasimme rosmariinia, sitruunaa, salottisipulia, porkkanaa, valkosipulia ja perunoita. Mukavaa yhdessä tekemistä lauantai-iltana kotona oli siis tiedossa.

Teimme ensin maustevoin. Sekoitimme pehmeän voin joukkoon silputtua rosmariinia, sitruunankuorta, valkosipulia, suolaa ja mustapippuria. Sitten työnsin sormeni kananpojan nahan ja lihan väliin, ja aloin irrottamaan nahkaa lihasta. Nahan ja lihan välissä on itseasiassa pieni kalvo, joka täytyy saada irti. 

Kevätkananpojat ovat pieniä, joten tein tätä irrotushommaa yhdellä kahdella sormella; broilerin nahan alle mahtuu hyvinkin kolme neljä sormea. Irrota nahka varoen, ettei siihen tuli reikiä. Kun nahka oli kauttaaltaan irti, aloin laittamaan maustevoita nahan alle ja levittämään sitä nahan päältä käsin joka puolelle. Sitten vain kananpojat uunivuokaan, johon myös lisäsimme porkkanaa, salottisipulia, perunaa ja tuoretta rosmariinia. Lopun voin, jos sitä jää yli, voi vielä hieroa nahan pintaan. Lisää lopuksi vielä oliiviöljyä vihannesten päälle, sekä suolaa ja pippuria, sekoita vähän ja laita vuoka uuniin. Noin 200 astetta ja 40-50 minuuttia. Kun neste on kirkasta, lihaan vaikkapa hammastikulla pistettäessä, niin liha on kypsää.

Hyvää vointia ja tsemppiä kaikille!

sunnuntai 15. maaliskuuta 2020

Ihana kukkaworkshop Ihanassa Kukkasessa











Olin kaksi viikkoa sitten ystäväni kanssa kukkaworkshopissa Ihana Kukkanen -kukkakaupassa Kauniaisissa. Aiheena oli keväinen, boheemi ja runsas kimppu. 
Kukkakauppias Kirsi näytti meille ensin miten kimpun spriraalisidonta tehdään, sitten saimme meille valitut kukat eteemme ja vihreitä sai hakea oman tarpeen mukaan isoista saaveista. Kaikkien kimput näyttivät taas erilaisilta vaikka sävyt olivat samat utuisen mattaiset. Parituntinen vierähti nopeasti ja kimpun sitominen oli niin kivaa ja luovaa. Vaikka Kirsi kertoikin joitakin sääntöjä kimpun tekemiseen, niistä ei tarvinut nyt välittää jollei halunut, kun kimppu tuli omaan kotiin, ei myyntiin. 

Tämä oli toinen kertani Ihana Kukkasen -kukkaworshopissa. Edellisellä kerralla teimme asetelmat ruukkuun; tuosta workshopista voit lukea lisää tämän linkin takaa.

Ystäväni lähetti minulle perjantaina kuvan omasta kimpustaan, jota oli tuunannnut ja niin tein minäkin. Oli kuin olisi saanut uuden kimpun pöytään, kun asetteli hyvät kukat ja oksat uuteen järjestykseen; ja mustikanvarpuihin on auennut lehdet, katsotaan ilmestyykö niihin kukatkin vielä. 

Tälläinen parin tunnin kukkasessio sunnuntai-iltapäivänä ystävän kanssa oli oikein rentouttavaa ja ihanaa yhdessäoloa.  

Oletko sinä ollut kukkaworkshopissa koskaan? Jos et, niin suosittelen.

maanantai 9. maaliskuuta 2020

Hauskaa hyvääoloa!









Jos hauskaa ja hyvääoloa haluaa, pitää ne itselleen ja muille järjestää!

Tuon lauseen näin jossain alkuvuodesta ja päätin ottaa sen tämän vuoden tai miksei vaikkapa tästä eteenpäin aina motokseni. Kotona voi aina odottaa että jotain kivaa tapahtuisi tai joku tulisi ovelta hakemaan hauskanpitoon, niin ei vaan kovin usein tapahdu, joskus toki. Ainahan sitä välillä saa ystävältä kivan viestin tai kutsun lähteä vaikkapa kukkakurssille, kävelylle tai teatteriin. Mutta onhan se kiva itsekin järjestää kivaa, hauskaa ja hyvää oloa ystäville. Vastavuoroisesti.

Ensimmäinen järjestämäni hyvänolon after work tänä vuonna olikin tuossa taannoin Metsä/Skogen -tilassa, josta voit lukea lisää tämän linkin takaa.

Seuraavaksi on suunnitteilla oikeaa luontoretkeä ja brunssia! Näistä sittten lisää myöhemmin.

Kuvissa näkyvät ruusut ostin lähimarketista kuten myös eucalyptyksen oksat ja yhdistin ne maljakossa! Markettikukatkin ovat nykyään pääsääntöisesti kestäviä ja laadukkaita, jotka on helppo napata mukaan ruokaostosten yhteydessä.  

Kivaa viikkoa ja antaa kevään vaan tulla kunnolla!
 

torstai 27. helmikuuta 2020

Keväisen talvista mökkielämää




















Viikko sitten torstaina saavuimme kevyen lumipeitteen kaunistamaan mökkipihaan auringonpaisteesta nauttien aurinkolasit silmillä! Miten kaunista, hiljaista ja levollista olikaan. Edellisestä käynnistäni alkoi olemaan jo luvattoman kauan ja ikävä mökille oli kova. Illalla saimme vielä ihastella tähtitaivasta ja kömpiä lämpimään sänkyyn nukkumaan syvää unta. 

Seuraava aamu ja sitäkin seuraava eivät edes valjenneet, vaan ilma roikkui harmaana mössönä pihapiirissä. Kahden päivän ajan taivaalta tuli vettä ja räntää, tuuli kovaa ja oli kovin syksyistä. Haravan varteen oli silti päästävä, ei lehtiä haravoimaan vielä, vaan risuja, joita piha olikin täynnä. Tällä kertaa niitä ei päässyt polttamaan kovan tuulen takia, mutta ehtiihän nuo. Osan kukkapenkeistä jo siivosinkin, mutta vielä penkeissä ei näkynyt mitään vihertävää.

Totesimme vanhan laiturin hajonneen lopullisesti kauhakuormaajan runnomana, jolla oli järvestä ison räjäytetyn kiven murikoita siirretty rantapenkereelle muiden kivien jatkoksi. Saimme kuin saimmekin vielä laituriedustajan paikalle samana päivänä ja uuden laiturin tilaukseen hyvissä ajoin ennen kuin varsinainen laiturisesonki alkaa. Vanhan laiturin ja sillan uusiokäyttöä ideoimme, katsotaan mitä keksitään tai sitten laudat lähtevät jäteasemalle.

Ulkopuuhien välissä ja jälkeen, lämmittelin joulusta jäänyttä glögiä ja tein meille oikein kunnon kermavaahtokaakaotkin. Ja kuplivat nostimme uuden laiturin kunniaksi, ainahan sitä tikusta voi juhlanaihetta keksiä. 

Ja mikä parasta; saunominen illan hämärtyessä, terassi täynnä lyhtyjä, vesi kannettuna järvestä ja täydellinen rentoutuminen.