sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Aprikoosi-saksanpähkinäsämpylät












Nämä tälläiset leipomisohjeet ovat ihan parhaita, joissa taikina tehdään jo edellisenä iltana jääkaappiin ja seuraava aamuna vaan muotoillaan, paistetaan ja nautitaan! Sunnuntaiaamuisin kun kellään ei ole menoa eikä olla yleensä kukaan lähdössä mihinkään, ainakaan ennen puoltapäivää, on ihana laittaa sämpylät uuniin ja odotellessa keittää kuppi teetä sekä sytytellä kynttilät.

Tarvitset:
1 rkl kuivahiivaa
5 dl ruis(sihti)jauhoja
4 dl vehnäjauhoja
1,5 tl suolaa
1 dl saksanpähkinöitä rouhittuna 
12 kuivattua aprikoosia pienittynä
4 dl kylmää vettä
1 rkl juoksevaa hunajaa

Sekoita illalla kaikki kuivat aineet keskenään. Lisää vesi ja hunaja. Taikina on tahmeaa. Peitä kulho kelmulla ja laita yöksi jääkaappiin. 
Jauhota pöytä aamulla ja kumoa taikina siihen. Painele taikina suorakaiteenmuotoiseksi levyksi ja taita se vielä pitkittäin kaksin kerroin. 
Ripottele päälle vähän vettä (pinnasta tulee rapea!) ja jauhoja (pinnasta tulee kaunis!). Laita uuni kuumenemaan 275 asteeseen ja anna taikinan levätä uunin kuumenemisen ajan. Leikkaa taikina paloiksi. Nostele palat leivinpaperin päälle uunipellille ja laita pelti uuniin, paista noin 15-20 minuuttia. 

Anna jäähtyä hetki, jos maltat ja herkuttele sunnuntaiaamun rauhassa!

ps. alkuperäinen ohje Kotivinkki-lehdestä

lauantai 28. tammikuuta 2017

Lyon - Ranskan ruokapääkaupunki











Etanaraviolit @ Daniel&Denise


Bressen kanaa @ Daniel&Denise





Tuorepastaa jos jonkinlaista...


 Kinkkuja, makkaroita, leikkeleitä....


Marinoituja kaloja ja vihanneksia....


Kanan helttoja eli kaikki osat käytetään, olivat muuten todella hyviä, kun napostelimme näitä aperitiivin kanssa...


Mitä upeimpia pateita, ehkäpä ensijouluna tekisin taas pitkästä aikaa itsekin jonkin pateen...


Juustoja, juustoja...



Kakkuja, leivonnaisia, leipiä...


Tiistai meni Bocuse d'Or -kisakatsomossa Suomen joukkuetta kannustamassa, joten Lyoniin tutustumiseen jäi oikeastaan vain yksi kokonainen päivä. Kaunis kaupunki, jonka halkaisee kaksi jokea. Kauppahalli oli toki yksi tutustumiskohteemme, josta ylläolevat kuvatkin ovat. Siellä söimme myös ihanan herkullisen sammankonreisilounaan. Tarjonta kauppahallissa oli herkullista ja niin erilaista kuin meillä, siellä kun saisi käydä päivittäin ruokaostoksilla niin ei tarvitsisi pähkäillä moneen viikkoon tai kenties kuukauteen mitä ruokaa valmistaisi ja aina olisi perheelle tarjolla jotain uutta ja ihmeellistä. Sainkin vähän leikkiä paikallista, kun asuimme pienessä yksiössä keskellä kaupunkia, vaikka emme ehtineetkään itse valmistaa "kodissamme" ruokaa tällä kertaa.

Yksi tämän lyhyen matkan kohokohdista oli illallinen Paul Bocusen ravintolassa.








Scallop of foie gras, pan-cooked, passion fruit sauce - ihan mielettömän hyvä annos, hedelmäiset maut korostivat ja toisaalta tasapainoittivat upeasti ankan maksan rasvaisuutta.


Beaujolais winemaker's sherbet - väliruokana tarjottiin raikas viinisorbetti.


Traditional Lyon quennelles of pike with crayfish, Nantua sauce - hyvin paikallinen ruoka eli kalapyörykkä, upea rapukastike, jossa myös kokonaisia ravunpyrstöjä mukana, kerrassaan loistava annos.




Selection of fresh and matured cheese from "La Mere Richard" - hillitön juustolajitelma, josta sai valita niin montaa lajia kuin halusi ja sitten olisi ollut vielä hillittömämpi jälkiruokatarjoilu, jonka jätin tällä kertaa väliin, annokset olivat sen verran runsaita että puolenyönaikaan ei enää vaan pystynyt syömään murustakaan jälkiruokaa vaikka tarjoilijat kantoivat mitä upeampia kakkuja ja leivonnaisia eteemme.

Kokemus oli "once in a lifetime" -kokemus, suosittelen ruokaihmiselle. Itse vanha herra Bocuse on jo yli 90-vuotias eikä enää näyttäydy ravintolassaan eikä myöskään nimeään kantavassa kilpailussa, mutta lapsensa ovat seuraanneet isänsä jalanjälkiä ja vievät Bocusen ruokafilosofiaa eteenpäin. Varsinkin Lyonissa tuntui, että Paul Bocuse on "seuraava Jumalasta".

Hieno reissu, ihanassa ruokaarakastavassa seurassa, eikä me paljon muusta kuin ruoasta ja syömisestä kyllä puhuttukaan koko aikana. 

Bon Appetit ja ihanaa viikonloppua!

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Bocuse d'Or -kilpailu Lyonissa


















Viime keväänä ruokahullu ystäväni kysyi kiinnostaisiko lähteä tammikuussa katsomaan Bocuse d'Or -kilpailua Lyoniin. Ai kiinnostaisiko? No, tottakai. Kesän aikana varmistui, että saisimme pääsyliput kisakatsomoon, seuraavaksi varasimme yösijan ja sitten lopulta myös lennot. 

Kisapäivänä menimme messuhalliin heti aamusta, jossa oli samaan aikaan myös isot ruoka-alan messut, mutta niillä emme ehtineet sen enempää kiertelemään valitettavasti, koska katsomoon kerran päästyä ja istumapaikan sieltä saatua, poistuminen katsomosta ei onnistunut, koska takaisin ei olisi päässyt tai olisi toki jonottamalla, mutta tuskin olisi onnistunut. 

Suomen joukkueen (Eero Vottonen, assistentti Miikka Manninen, coach Matti Jämsen, tuomari Pekka Terävä) suoritus alkoi 8.20 ja päättyi 14.05. Katsomossa oli huima meininki ja kannustus, liput liehuivat, torvet ja rummut soivat, laulut ja kannustushuudot raikuivat. Jokainen maa oli vallannut tietyn osan katsomosta omaan maan joukkueen keittiön edestä. Lähelle keittiötä meillä ei ollut asiaa, mutta onneksi kuvaa näytettiin koko ajan isoilla screeneillä, siitä syystä kuvien laatukin on tässä huono, kun ne on otettu screeniltä. Noin kaksi tuntia ennen kuin ensimmäisen maan lautasannokset piti olla valmiina jännitys alkoi tiivistymään katsomossa ja korviahuumaava meteli alkoi yltymään. Kun oman maan joukkueen annokset esiteltiin, niin muut maat antoivat kyseisen maan kannustaa rauhassa ja olivat hiljaa eli siellä katsomossakin kunnioitettiin toisten joukkueita. Kaikenkaikkiaan päivä kului todella nopeasti!  

Kaikki annokset olivat todella upeita ja joukkueet tekivät kovaa työtä koko reilun viiden tunnin ajan, saatikka, että kisaan on valmistauduttu lähes kaksi vuotta. Suomen joukkueen takana on ollut iso porukka mahdollistamassa tämän koko pari vuotisen rupeaman! Tänään katselimme porukalla kisa-tv:stä palkintojen jaon. Suomi sijoittui hienosti kuudenneksi, USAn voittaessa, Norjan ollessa toinen ja Islannin kolmas. Oli myös mahtavaa päästä eilen illalla tapamaan koko Suomen tiimi ja kuulla kisasta enemmän, kuten myös nähdä väsymys ja helpotus, ja toisaalta ilo onnistuneesta suorituksesta, kokkien kasvoilla. Olisipa päässyt vielä maistelemaan heidän tekemiään annoksia!

Kaikkinensa, upea 'once-in-a-lifetime' kokemus päästä seuraamaan kisoja paikanpäältä, kiitos siitä Suomen taustatiimille. Koko porukkamme nautti jokaisesta hetkestä ja olemme nyt kaikki yhtä uutta, erilaista, ruokakokemusta rikkaampia!