sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Kaiken parantava lääke on suolavesi - hiki, kyyneleet tai meri

Kaiken parantava lääke on suolavesi - hiki, kyyneleet tai meri. Tämä Karen Blixenin ajatus viitoittakoon tietäni tuleva vuonna. Enemmän siis hikeä, ehkä muutama kyynelkin ja meri jossain muualla kuin oman kaupunginosan rannassa.



En tee uuden vuoden lupausta mistään asiasta, en aloita sokerilakkoa enkä tipatonta tammikuuta. Totaalikieltäytyminen mistään ei sovi minulle, ja koen että jos on tarvetta kieltäytyä jostain kokonaan, asian suhteen on (iso) ongelma, johon olisi hyvä hakea ammattiapua.

Itse aion jatkaa syksyllä aloittamaani tietä, tosin paremmalla tsempillä ja motivaatiolla, koko loppuelämän kestävillä muutoksilla. Ulkopuolisina inspiraation lähteinä minulle ovat mm Vastaisku ankeudelle -blogin Jenny ja Kauneus ja Terveys -bloggaaja Anna. Heidän tekemisensä on todella motivoivaa luettavaa ja katsottavaa, rehellistä ja kannustavaa, helposti arjessa toteutettavia asioita.

Ennen kaikkea haen parempaa oloa. Fyysinen huono olo ei tue tällä hetkellä henkistä hyvää oloa. Kun on koko ajan huono olo sen takia että syö väärin ja tuotteita, jotka eivät sovi itselle, kun on muka kiire tms, on asia kuitenkin aika helposti muutettavissa parempaan. Jätän yhä tarkemmin ruokavaliostani pois viljat (paitsi kauran), maitotuotteet (paitsi juustot) ja (lisätyn) valkoisen sokerin. En kuitenkaan lähde täysin ehdottomalle tielle, tehden elämästäni hankalaa, vaan voin muiden tarjotessa tai kun en pääse itse valitsemaan, syödä edellä mainittuja sisältäviä ruokia, kunhan 90 % ajasta olen niitä ilman. Olen päättänyt tarkastella asiaa uudelleen kolmen kuukauden ajan jaksossa, miltä tuntuu, mikä on vointi, mitä vaikutuksia asialla on ja tehdä siitä sitten uusia johtopäätöksiä ja kokeiluja tai muutoksia. Myös punaisen lihan syöntiä pyrin vähentämään entisestään, syömään enemmän kasvisvoittoista ruokaa (kypsänä, koska raakoja kasviksia vatsani kestää huonosti). Ja ennen kaikkea pyrin syömään vähemmän. Säännöllisesti olen aina syönyt, ilman aamiaista en lähde koskaan mihinkään, lounas on myös tärkeä, mutta iltaa kohden pitää tarkistaa ruoan määrää ja laatua.

Pysyvän muutoksen tekeminen vaatii paljon työntekoa, ja siksi uskon että kolmen kuukauden mittainen aika ensimmäiselle "tilinpäätökselle" on sopiva. Tässä kun on poissa omalta mukavuusalueelta ja helposti sitä palaa niihin vanhoihin tapoihin, tavoitteet on hyvä pilkkoa lyhyempiin pätkiin. Aivot joutuvat työskentelemään paljon muutoksen eteen, on se muutos mikä vaan.

Pieniä askeleita yksi tai kaksi kerrallaan aion ottaa myös taas liikunnan juurruttamisesta joka viikkoiseksi rutiiniksi. Jatkan lempeästi kerran viikossa joogaten ja kerran viikossa käyden kuntosalilla, noin kolme kertaa viikossa pidempi koiranulkoilutuslenkki ja muut koiralenkit siihen päälle kuuluvat liikunta-arkeen. Lisäksi jatkan uintia pari kertaa kuussa. Ja jos tämän jälkeen jää energiaa ja intoa piisaa, niin  toinen salikerta viikossa on helposti lisättävissä tai voin mennä vielä yhden inspiraatiolähteeni Heidin ohjaamalle kehonpainotunnille. Haaveilen myös juoksemisesta taas, ja siihenkin on ajatus ja tavoite asetettu, tästä lisää myöhemmin.

Lihasvoiman kasvattaminen on tärkeää erityisesti kun ikä lähentelee viittäkymppiä. Olen myös ottanut muutamia lisäravinteita käyttöön, mm kalkin ja probiootit. 

Haasteita tulee vastaan ja niistä on selviydyttävä ja oltava varasuunnitelmia. 

Jennyn sanoin: Tee kaikki toisin kuin ennen, niin onnistut.

Enemmän siis hikeä liikunnan muodossa.

Kyyneleitäkin tulee varmasti vuodatettua, koska en aio käyttää aikaani viettämällä aikaa ihmisten kanssa, jotka vievät energiaa, joiden ystävyys on yksipuolista, jotka eivät koskaan soita, kysy kuulumisia tai pyydä kahville/lenkille tai muuten vaan tapaamaan, mutta kun itse soitan ovat kuitenkin aina valmiita tapaamaan. Aika on rajallista ja kaikki energiaa vievät asiat on siirrettävä syrjään.

Meri - toivoisin pääseväni ensi vuonna matkalle meren rannalle, jossa voisin istua rauhassa ja katsoa laskevaa aurinkoa - ja hymyillä tyytyväisenä saavutuksilleni, joihin olen yltänyt ja palkita näin itseni. 

Kaunista ja inspiroivaa Uutta Vuotta 2018! Hyvä siitä tulee.

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Joulu mökillä



























Hiljaisuutta. Lunta. Joutsenten ylilento. Lumilyhty.
Omasta rannasta joulukuusi. Perinteiset jouluruoat. Kinkuntuoksu.
Hyasintit ja amaryllis. Kynttilöitä. Lyhtyjä. Ulkoilua. Takkatulta. 
Jouluista musiikkia. Kirjoja. Aikaa. Pieniä jouluherkkuja. Aurinkoa.
Järven jäätymisen seurantaa. Sauna kynttilän valossa.  

lauantai 16. joulukuuta 2017

Rento tapasilta pikkujouluisissa tunnelmissa










Taas oli viikko sitten lautaset ja hopealusikat odottamassa astiasenkin päällä, kynttilät palamassa ja rento taustamusiikki soimassa -istahdin hetkeksi nojatuoliin ennen ystäväpariskunnan saapumista. Illan yksi kohokohdista - rauhoittua ja huokaista ennen vieraiden tuloa, kun kaikki on valmista ja tunnelma on odottava. Katoimme pöytään rennosti lajitelman kylmiä ja lämpimiä tapaksia, joita nautimme cavan, viinin ja oluen kanssa, kuka nyt mitäkin juomaa halusi. Illan teemana oli rennot pikkujoulut ystävien kesken.

Kylminä tapaksina pöydässä oli lohisashimia, parmankinkkua, erilaisia italialaisia makkaroita, muutamaa erilaista juustoa, oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, hummusta ja tomaatti-mozzarellasalaattia eli aika perinteiset herkut.

Lämpiminä tapaksina tarjosimme gratinoituja sinisimpukoita, korianterilla maustettuja sydänsimpukoita ja valkosipuli-chiliöljyssä paistettuja jättikatkaravunpyrstöjä. Lämpimät teimme yhden lajin kerrallaan.

Kaikki ruoka oli koko illan pöydässä ja nautiskelimme pitkän kaavan mukaan jutellen ja nauttien kivasta tunnelmasta. Jälkiruoaksi olin tehnyt suklaafondanttia, jonka ohjeen löydät täältä.

Vaikka pidänkin kolmen tai neljän ruokalajin illallisten suunnittelusta, laittamisesta ja kokkaamisesta, niin joskus on kiva tehdä tarjoilut erilailla. Tällainen rento tapasilta sopii hyvin isommallekin porukalle vaikka vuodenvaihteen illanistujaisiin! 

Leppoisaa joulunalusaikaa kaikille!

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

perjantai 8. joulukuuta 2017

Fitforfifty - miten on mennyt niin kuin omasta mielestä?





No, miten on sitten mennyt niin kuin omasta mielestäni tämä fitforfifty -elämäntapamuutos, kuntoon viisikymppisiin tai miksi sitä nyt kutsuisin....No, ei niin hyvin kuin olisin halunnut. Ja mistä syystä? Ihan itseäni voin syyttää, ketäpä muutakaan. Ja miksi? Arki vei mennessään, töissä kiirettä ja se todellinen motivaatio katosi jonnekin ja ruoka maistui liian hyvältä, kun vähemmälläkin pärjäisi. Huonoja tekosyitä. Tiedän mitä pitäisi tehdä. 

Nyt taas uudella vaihteella eteenpäin, paremmalla mielellä ja tsempillä!

Hyvää loppuvuotta ja tsemppiä kaikille!

maanantai 4. joulukuuta 2017

Pikkujoulugaletti eli peltipiirakka



Ruokablogini puolelta löytyy herkullinen peltipiirakka ohje meneillään olevaan pikkujoulukauteen glögin kanssa nautittavaksi tai vaikkapa Itsenäisyyspäivän iltaan. Nautiskellaan tästä juhlakaudesta unohtamatta reipasta ulkoilua!

perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulukuun ensimmäinen








Tässä muutama tunnelmakuva meidän jouluista asetelmista, joita on olen pikkuhiljaa tehnyt kotiin. Jouluntuoksuinen kynttilä, katajanoksia, tähtianiksia, pikkukuusi, sammalta ja hyasintteja, tulppaaneja, lasinen joulukuusen pallo 40-luvulta lasikuvun alla....

Nyt voi aloittaa joulutunnelmoinnin oikein kunnolla, käydä Tuomaan markkinoilla ja muilla joulutoreilla, glögeillä, jouluvaloja -ja ikkunoita ihastelemassa, ehkäpä myös autoradion voisi virittää jouluradion taajuuksille!

Ihanaa joulukuun ensimmäistä päivää ja viikonloppua! Ulkona pyryttää räntää, jotain valkoista kuitenkin, kynttilät loistaa pöydässä ja illalla on tiedossa pikkujoulut - ehkä se joulufiilis alkaa pikkuhiljaa tulemaan mieleen ja sydämeen.