Parsamunakas

Ihme ja kumma, parsaa jäi yli illan ruokailusta - no se on helppo käyttää aamulla munakkaaseen. Laita pannulle tilkka öljyä ja lisää paloitellut parsanpalat paistumaan, lisää munakasmassa (2 haarukalla rikkottua munaa ja tilkka kermaa) parsanpalojen päälle, anna massan hyytyä miedolla lämmöllä, mausta suolalla ja pippurilla. Nauti heti!

Parsaa ja graavilohta

Parsan kanssa maistuu myös graavilohi, aiemmin mainittujen parmankinkun ja äyriäisten lisäksi. Toki myös kylmä- tai lämminsavustetut lohiviipaleet sopivat parsatankojen pariksi, ja yhtälailla savustettu tai loimutettu lohi, pari viipaletta sitruunaa tuomaan happoa ja lohen päälle muutama rengas kevätsipulia. Ei voi enää ruoanlaitto helpommaksi käydä! Joko Sinun parsakautesi on avattu? Eilen näin jo valkoista parsaa kaupassa, joten sitä varmasti nautimme viimeistään pääsiäisenä.

Ihanaa ja toivottavasti keväistä viikonloppua!

Parsaa ja äyriäisiä

Parsa ja äyriäiset ovat herkullinen yhdistelmä. Vihreät parsat voi keittämisen lisäksi kypsentää myös grillaamalla tai paistamalla pannulla, siihenkin riittää muutama minuutti, kuten keittämiseen. Samaan aikaan kun parsat kypsyvät, voit alkaa kypsentämään äyriäisiä. Tähän annokseen olin valinnut kampasimpukoita ja jättikatkaravunpyrstöjä. Paistoin äyriäiset nopeasti voissa ja asettelin parsojen kanssa kauniisti lautaselle. Tein kastikkeeksi voisulaa eli voita ja sitruunamehua, sekä mausteeksi kierros myllystä mustapippuria. Parsojen päälle vielä muutama lastu parmesania. Vinkki: parmesanpalasta saa helposti tehtyä lastuja omenankuorimaveitsellä.

Tarvitset:

vihreää parsaa

voita

sitruunanmehua

mustapippuria

lempiäyriäisiäsi

parmensanjuustoa

Ei muuta kuin kokkailemaan ja kokeilemaan!

Kuudes viikko

Kuudes viikko ja toivottavasti viimeinen! Kyllä ihmistä koetellaan, vaikka ei ole kyse mistään sen vakavammasta sairastelusta kuin flunssasta ja sen jälkitaudeista, niin alkaa huumorintaju pikkuhiljaa loppumaan, kuten myös istuma- ja makuulihakset puutumaan perusteellisesti. Kaipa se on tämän viikon jälkeen mentävä taas lääkärille kuulemaan, että "nämä nyt vaan kestävät". 

Kyllä tulee olemaan taas vaikeaa päästä liikuntarytmiin, henkisesti varsinkin, vaikka sitä kovasti odotankin, mutta on tässä aika huonoon kuntoon päässyt fyysisesti. Helsinki10 -juoksutapahtumaan on tasan 10 viikkoa ja juoksutreenit pitäisi olla täydessä vauhdissa tällä hetkellä, mutta täällä vaan sohvalla istun ja odotan. Ja kun ei voi tehdä mitään muuta kuin lukea kirjoja, lehtiä ja blogeja, katsoa leffoja ja sarjoja, niin tietäähän sen mitä se tekee vyötärölle, varsinkin kun on lohtusyöjä, niin sitä jollain tapaa yrittää hakea itselleen hyvää mieltä, edes herkuista. Ja työ onkin sitten kaksinkertainen, jotta saa itsensä edes johonkin kuntoon fyysisesti. No, yritän pitää mielen positiivisena, vaikka sitten herkuilla, jos ei muuten. ;) 

Kaikesta huolimatta kevät tulee kovalla vauhdilla ja pääsiäinenkin kolkuttelee jo ovella, jonka vietämmekin rauhallisesti kotosalla lammasruokia kokkailen.

ps. eilen illalla tein tunnin kävelylenkin koirakaverin kanssa ja se tuntui ihan hyvältä ja tänä aamuna yskimistä on ollut vain ihan vähän, joten kopkop, jospa se tästä...

ps. nuo ostamani kirsikankukanoksat olivat suuri pettymys, kestivät hyvinä vain viikon verran, kun olin ajatellut niistä olevan pidempiaikaista iloa...

Aurinkoinen tyrnimarjasmoothie

Oranssista väristä saa paljon energiaa, kuten myös oransseista vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. Tämän energisoivan smoothien tein viime perjantaiaamuna ja silloin sitä tosiaan tarvittiin; maa oli lumen peitossa herätessäni ja ensimmäinen ajatus oli olinko nukkunut kesän yli vai oliko kalenteria käännettyä taaksepäin tammikuulle. Ei muuta kuin vitamiinipommia tekemään! 

Laitoin blenderiin yhden banaanin, kourallisen mangoa (juu, niitä jäisiä Pirkka-mangopaloja) ja jäisiä tyrnimarjoja (nekin Pirkkaa!), lourauksen makeuttamatonta mantelimaitoa, paahdettua pellevarouhetta ruokalusikallisen verran ja palan tuoretta inkivääriä. Mangon tilalle voisin laittaa myös persimonia, persikkaa tai nektariinia, kun niiden aika koittaa.

Tyrni on hopeapensaskasveihin kuuluva puumainen pensas, jonka marjoissa on runsaasti C-vitamiinia, marjat ovat happamia, mutta erittäin terveellisiä.

Energiaa päiviisi tavalla tai toisella!

Parasta keväässä - parsa

Kevään ehdottomasti parhaita ruokia ja makunautintoja on tuore parsa - miten tahansa laitettuna. Vielä parsatangot tulevat etelä-Euroopasta ja ovat aika hintaviakin, mutta en voi niitä millään vastustaa. Parsasta saa pienellä vaivalla näyttävääkin ruokaa ja ihania makuyhdistelmiä. 

Kuvissa yksi lempimakuyhdistelmistäni, jonka valmistin viime torstaina iltaruoaksi. Vihreiden parsojen keittämiseen ei mene kuin muutama minuutti, eikä vihreitä parsoja tarvitse edes kuoria, senkuin napsaisee puisen alaosan varresta pois. Keittämisen jälkeen parsat vain kauniisti lautaselle, päälle rennosti muutamia viipaleita parmankinkkua, maun mukaan oliiviöljyä ja balsamicokastiketta, muutama viipale parmesanjuustoa ja pari kierrosta pippurimyllystä mustapippuria. Ja annos on valmis!

Tarvitset:

vihreää parsaa

vettä keittämiseen

parmankinkkua tai vastaavaa

parmesanjuustoa tai vastaavaa

oliiviöljyä 

balsamicokastiketta

mustapippuria

Nautitaan parsakeväästä!

Kirjoittamisesta ja lukemisesta

Aina ei jaksaisi ajatella ajatuksiaan, joskus vain haluaisi elää ja aistia kaiken.

Ihmisen elämä on ihmeellinen, ihmisen mieli vielä ihmeellisempi. Sovittuja sanoja, määritelmiä. Sulassa sovussa risteilevät ihmiseltä toiselle, eikä kukaan saa koskaan kuitenkaan tietää kuinka toinen ne kokee ja näkee.

Ajelehdin huoneissani ja kirjoitan varjoille, ajatellen niin kuin aina, että vain kirjoittaminen voi tuoda rauhan, voi korjata ja parantaa sen minkä elämä on rikkonut. (Bo Bergman: Sömnlös)

Haluaisin kirjoittaa paljon enemmän, sanat vain eivät tule päästä näppäimille, kirjaimet eivät muodosta sanoja, ei kauniita eikä edes tavallisia, eikä sanat lauseita joissa olisi jotain ajatusta tai edes ajatuksentynkää. Kirjoittajan blokki. Niinhän se sanovat. Valkoisen paperin syndrooma. 

Luen nyt taas paljon enemmän kuin jokin aika sitten, siitä on myös hyötyä kirjoittamisessa. Luen paljon erilaista kirjallisuutta. Vähintään tunnin päivässä. Poissa somesta, poissa sähköisiltä laitteilta. Rentouttavaa ja erilaista aktiviteettia aivoille, luovuudelle ja ajatuksenkululle. 

Olen aina lukenut paljon. Teini-ikäisenä raahasin kassikaupalla kirjoja kirjastoautosta kotiin ja luin kirjat viikossa ennen seuraavaa kirjastoauton käyntiä. Oikea, iso kirjastokin meillä oli kävelyetäisyyden päässä, mutta kirjastoautossa oli sitä jotain tunnelmaa, jota ei kirjastosta löytynyt. Kirjastoautossa oli enemmän kirjojen tuoksua (kirjat tuoksuvat ihanalta!), tunnelma oli tiiviimpi ja talvella kamalan kuuma. Vein oman tyttärenkin kirjastoautoon hänen ollessa pieni ja nyt kun joskus ajelemme siitä ohi missä kirjastoauto pysähtyi, hän aina muistelee niitä käyntejä ja kuinka sitten pääsi jo kaverin kanssa kahdestaan kirjastoautolle lainamaan kirjoja. 

Kirjat ja tarinat tuovat omia tarinoita ja muistoja mieleen. Kirjat auttavat hahmottamaan maailmaa ja erilaisia tapahtumia. Lastenkirjojen lukeminen oli ihanaa, muistan kun oikein odotin että tytär kasvaisi tarpeeksi isoksi tietyille kirjoille, jotta pääsin niitä hänelle lukemaan ääneen. Ja luin ääneen hänelle vielä hänen jo osatessa itsekin lukea. Toisen lukeman tekstin kuunteleminen auttaa myös kirjoittamisessa ja tekstin tuottamisessa. Äänikirjoja en ole vielä kuunnellut, mutta ehkä niidenkin aika koittaa, olisivat varmasti erinomainen viihdyke pitkillä automatkoilla. Meillä kotona vanhemmat kuuntelivat viikonloppuisin radiokuunnelmia, sen ajan äänikirjoja, ja itsekin niitä tuli siinä samalla kuunneltua, silloin pitää todella keskittyä vain kuuntelemiseen. Tuleeko radiokuunnelmia vielä radiosta? Tehdäänkö niitä vielä? Vai ovatko ne liian hidastempoisia tämän ajan henkeen, toivottavasti ei.

Ulkona sataa taas lumiräntää, mutta tuokoon kuvien kirsikankukkien oksat kevättä mieleen ja sydämeen. Leppoisaa lauantaita!