Ruoasta arkena ja viikonloppuna

Arkena ja viikonloppuna meillä on ihan eri ruoat, vaikka ruoan pitääkin olla aina yhtä hyvää, siis sekä arkena että viikonloppuna, kuten juhlanakin, valmistusmenetelmät saavat vaan arkena olla nopeammat ja helpommat. Mottoni onkin, että teen, tarjoilen ja syön vain hyvää ruokaa. 

Arkena teen aina jotain todella nopeasti valmistuvaa tai ostan valmiin kuuman grillibroilerin ja sen seuraksi silppuan vihreän salaatin. Arkena syömme esim keittoja tai pastaa, kesää kohti mentäessä enemmän salaatteja, parsaa (kuten olette huomanneet!) tai uusia perunoita ja erilaisia kaloja (sillejä ja graavikaloja).

Perjantaisinkin teemme jotain suht' nopeaa, yleensä jotain lihaa tai äyriäisiä, jotka voi grillata tai paistaa nopeasti ja seuraksi vain lämpimiä vihanneksia tai salaattia. Kotiin tultuamme kynttilöitä sytytellessä ja perjantaikukkia asetellessa maljakkoon napostelemme ehkä jotain pientä tapastyyppistä hyvän musiikin soidessa taustalla ja nautimme lasilliset viiniä ennen varsinaista ruokaa. 

Lauantaisin on taas aikaa enemmän suunnitella, fiilistellä ja kokkailla, joten silloin kokeilemme mielellämme jotain uutta tai kaivelemme vanhoja hyväksi havaittuja ohjeita ja perheen lempiruokia esille reseptikansiosta, keittokirjoista tai mielen sopukoista. Lauantaisin ruoanlaitto alkaakin jo iltapäivällä esivalmisteluilla kauppareissun jälkeen ja jatkuu hiljakseen koko illan hyvän musiikin ja tunnelman siivittäessä kokkailua.

Sunnuntaina teemme talvella yleensä jotain pataruokaa minkä laitan uuniin muhimaan jo puoliltapäivin, siinä välissä ehtii käydä hyvin ulkoilemassa ja ruoka on valmiina kotiin tullessa. Sunnuntaina on meillä myös monesti kalapäivä, koska kalaruoat valmistuvat helposti ja loppuviikon kalatarjonta kaupoissa on parempaa kuin alkuviikon. Sunnuntai on meillä siis rento ruokapäivä, joka voi tarkoittaa myös tacoja, tortilloja tai itsetehtyä pizzaa. 

Arkena syömme kukin lounaan töissä ja koulussa, ja sitten iltaruoan neljän ja kuuden välillä yhdessä aina kun mahdollista. Perjantaisin syömme vasta siinä seitsemän maissa, ensin täytyy saada rauhoittua kunnolla, laittaa tunnelmaa eli siis kynttilät, kukat ja musiikit sekä vaihtaa rennot kotivaatteet päälle. Lauantaina syömme jotain pientä lounasta ulkona tai kotona, mutta enemmänkin sellaista välipalatyyppistä ja illalla kokkailemme taas vasta siinä seitsemän aikaan. Sunnuntaisin syömme vain yhden lämpimän aterian ja sen noin kahden kolmen maissa, aamiaisen ollessa sunnuntaisin vähän runsaampi. 

Miten teillä eroaa arjen ja viikonlopun ruokailut ja ruoat? Vai eroavatko mitenkään? Onko myös ruokarytmi erilainen eri päivinä? 

Hyviä ja herkullisia ruokahetkiä nyt pääsiäisenä ja aina!

Pitkästä aikaa...lenkillä

Mikä ihana aamu tänään! Aurinko paistoi, vaikka olikin kylmä. Mies lähti aikaisin liikenteeseen, joten minäkin nousin tavallista aiemmin ja tein reippaan kävelylenkin koiraherran kanssa. Kävelylenkin aikana heräsi ajatus juoksulenkistä ja kun ei ollut mitään sovittua aamulla töissä, niin vaihdoin reippaasti juoksuvarusteet päälle ja ampaisin hyvän musiikin tahdissa liikkeelle. Tosin hieman lujaa pitkän sairasteluputken jälkeen aloitin lenkkini, mutta mikä ihana fiilis. Kaikki jäät olivat lähteneet kun juoksin pitkin merenrantoja ja paikallisen venekerhon laituriinkin oli ilmaantunut jo monta venettä. Siis todellisia keväänmerkkejä! 

Vihdoinkin terve. Kevät. Aamuaurinko. Linnunlaulu. Hyvä musiikki. Huikea fiilis.

Munakeittokirjan julkkarit

Oih, olipa pitkästä aikaa todella kiva aamu viime perjantaina Löylyssä. Aamu valkeni aurinkoisena ja tyynenä merenrannalla. Olin saanut kutsun uuden Muna-keittokirjan julkkareihin ja aamiaiselle ja sinnehän minä iloisena ja nälkäisenä ruokaihmisenä menin vatsa kurnien ja uusia ideoita odottaen. 

Kirjan on kirjoittanut Sanna Mansikkamäki ja upean rouheat kuvat ottanut Pia Inberg. Tämä keittokirja on Sannan neljäs, keittokirjahommien lisäksi hän toimii ruokatoimittajana. Kirjassa Sanna on herättänyt eloon vanhat unohtuneet ohjeet ja ideoinut myös uusia käyttötapoja munalle, joka on todella monipuolinen raaka-aine. Munat keittokirjan keitoksia varten tulivat Mäntymäen Luomutilalta. 

Kirjassa on lähes kolmesataa sivua, ohjeiden lisäksi tietoa Mäntymäen Luomu+ kananmunista ja kattava tietopaketti ylipäätään kananmunista. Vaikka kirja on järkälemäinen, sidonta on onnistunut hyvin - keittokirjassa on erityisen tärkeää että aukeama pysyy helposti avoinna halutun reseptin kohdalta ja tässä kirjassa pysyy.

Ohjeet on jaoteltu seuraavasti: 
- aamiaiselle ja brunssille
- pääruoat
- leivät ja välipalat
- kastikkeet ja lisukkeet
- jälkiruoat ja makea leivonta

Aamiaisosastolta aion ainakin kokeilla spelttipuuron munalla ja meksikolaisen aamiaistacon, pääruoista tartarpihvi sokeri-suolakypsennetyllä keltuaisella ja aasialainen kaalimunakas kiehtovat ja jälkiruoista pavlova maistuu varmasti kesän kepeissä juhlissa.

Tilaisuus oli lämminhenkinen, mikäpä ihmisiä paremmin yhdistäisi kuin hyvä ruoka ja siitä puhuminen. Tarjolla oli lämpimiä karjanlanpiirakoita munavoin kanssa, juustopiirakkaa, munakasta, silmusalaattia, skonsseja kermanvaahdon ja lemon curdin eli sitrustahnan kanssa, johon löytyy ohje kirjasta, suosittelen kokeilemaan. Ihanat brunssiherkut, vatsani täytyi ja tapasin monia mielenkiintoisia ihmisiä ja sain paljon uusia ideoita kirjasta.

The only thing I like better than talking about food is eating!

Parsakeitto - vinkki pääsiäispöytään

Yksi parsanippu oli ollut ehkä liian kauan jääkaapissa ja tuli tunne, että niistä parsatangoista olisi parasta tehdä keittoa. Keitin pilkotut parsat ensin suolalla maustetussa vedessä, sen muutaman minuutin mitä ne vaativat. Keitinvesi täytyy muistaa ottaa talteen. 

Laitoin keitetyt parsanpalat, muutamaa nuppupäätä lukuunottamatta, blenderiin, kaadoin päälle keitinvettä ja laitoin laitteen pyörimään. Muista että kuuma neste nousee korkeammalle blenderissä kuin kylmä neste, joten käytä keittiöpyyhettä apuna pitäessäsi kantta paikoillaan (ja pidä siis kannesta kiinni!) ja surruta konetta lyhyillä pulsseilla, vähän kerrallaan. Laita keitto takaisin kattilaan, kuumenna ja lisää kermaa sekä tarkista maku, lisää myös tarvittaessa suolaa ja mustapippuria. Suurusta maissijauhoilla tai Maizena suurusteella pakkkauksen ohjeen mukaan, jos keitto tuntuu liian löysältä. Koristele annos talteen otetuilla parsanupuilla. 

Nauti keväisenä kauniina päivänä tai alkukeittona pääsiäisaterialla!

Pääsiäisen odotusta

Pientä pääsiäistunnelmaa löytyy jo kotona suklaamunien myötä, rairuohot laitan tänään kasvamaan kun kotiudumme mökiltä ja pääsiäisruokien suunnittelun olenkin jo aloittanut! Pääsiäisen vietämme tänä vuonna kotona ilman sen suurempia suunnitelmia, käymme vanhempieni luona pääsiäisaterialla ja toivon hyviä ulkoilukelejä kun nyt vihdoinkin vaikuttaisi siltä että uskallan ja voin aloittaa liikunnan.

Rauhallista palmusunnuntaita!

Parsamunakas

Ihme ja kumma, parsaa jäi yli illan ruokailusta - no se on helppo käyttää aamulla munakkaaseen. Laita pannulle tilkka öljyä ja lisää paloitellut parsanpalat paistumaan, lisää munakasmassa (2 haarukalla rikkottua munaa ja tilkka kermaa) parsanpalojen päälle, anna massan hyytyä miedolla lämmöllä, mausta suolalla ja pippurilla. Nauti heti!

Parsaa ja graavilohta

Parsan kanssa maistuu myös graavilohi, aiemmin mainittujen parmankinkun ja äyriäisten lisäksi. Toki myös kylmä- tai lämminsavustetut lohiviipaleet sopivat parsatankojen pariksi, ja yhtälailla savustettu tai loimutettu lohi, pari viipaletta sitruunaa tuomaan happoa ja lohen päälle muutama rengas kevätsipulia. Ei voi enää ruoanlaitto helpommaksi käydä! Joko Sinun parsakautesi on avattu? Eilen näin jo valkoista parsaa kaupassa, joten sitä varmasti nautimme viimeistään pääsiäisenä.

Ihanaa ja toivottavasti keväistä viikonloppua!