tiistai 20. lokakuuta 2015

Rosvopaistiviikonloppu

Olikohan meillä nyt neljäs vai viides perinteinen rosvopaistiviikonloppu mökillä! Kuka niitä laskee, pääasia että perinteitä ylläpidetään ja hommia kehitetään.

 

Käytämme tietenkin samaa vanhaa kuoppaa joka kerta, kaivetaan vaan vanhat tuhkat pois, asetellaan tiiliä ja uutta hiekkaa pohjalle. Ja sitten alkaa 4 tunnin puiden polttaminen ja hiilloksen tekeminen. Mökiltä löytyy aina myös ns. roskapuuta poltettavaksi, niin tämä on oivallinen hetki niiden polttamiseen.


Tänä vuonna panostimme jakkaroihin kuopan ympärillä. Kaadoimme pari kesää sitten hopeapajuja urakalla, ja jätimme kuivumaan tarpeellisen määrän "jakkaroita" juuri tätä juttua silmällä pitäen. Oi, kuinka oli mukavaa istahtaa auringon paisteessa välillä lepuuttamaan jalkoja. Ja lounaan syöminen oli myös helpompaa istualtaan. Oli muuten paras rosvopaistiviikonlopun sää aikoihin! Juu, kyllä olemme joskus myös seisoneet sateessa koko päivän tulta vahtien.


Hiillosta siis tehdään nelisen tuntia, jonka jälkeen paisti laitetaan kuoppaan. Tehdään päälle uusi tuli ja sitä sitten poltellaan paistin koosta riippuen 3,5 - 4 tuntia, keskimäärin noin tunti per kilo riippuen miten punertavasta lampaan lihasta pitää. Katso tarkempi ohje ruokablogistani. Tuoltahan se selvisi että ensimmäinen rosvopaistiviikonloppu on ollut vuonna 2011! Silloin on näköjään ollut haamujengin esityskin. :) Nyt haamujengiläiset eivät olleet mukana eli ensimmäinen kerta ilman lapsia, mutta ensivuonna he ovat sitten taas mukana, näin lupasivat.


Tänä vuonna tein lounaaksi sinisimpukoita. Tätä varten kyhäsimme pikaisesti parista tiilestä avotulikeittolevyn. 

Ohje sinisimpukoihin: kattilan pohjalle voita ja/tai öljyä, salottisipulia ja valkosipulia, sitruunaruohonvartta sekä currytahnaa (vihreä sopii mielestäni paremmmin kuin punainen currytahna, molempia kokeiltu). Sekoittele hetki ja lisää simpukat. Lisää myös valkoviiniä ja kanalientä, sekä tuoretta timjamia. Laita kansi päälle ja keitä noin 8 minuuttia tai kunnes kuoret ovat avautuneet. Tarjoile hyvän, rapeakuorisen maalaisleivän kanssa.




Nuotiovahti!


Ennen hämäräntuloa, saunomisen ja järvessä pulahtamisen jälkeen, sytytämme ulkotulet ja lyhdyt. Tänä vuonna löytyi varaston uumenista kivat värilliset valot puiden oksiin roikkumaan. Jotenkin ne sopivat "tilaan" ja tunnelmaan, vaikka en muuten olekaan mikään värillisten lyhtyjen ystävä.



Hetki juuri ennen paistin kaivamista kuopasta! Eikö olekin ihan kuin Afrikka avaruudesta kuvattuna, paitsi että Afrikassa ei ole noin paljon valoja. :)


Alkuruoaksi tein rapukeittoa. Ohje löytyy ruokablogistani ja samassa linkissä on muutama muukin keitto-ohje syksyyn.


Lisukkeeksi rosvopaistille tein haudutettua punakaalia ja bataattiranskalaisia. Jälkiruoaksi oli suoraan Rankasta tuotuja juustoja.




Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin - ensi vuotta odotellessa! 

Niin, ja ketä oli paikalla? Meidän lisäksi mieheni serkku vaimonsa kanssa, miehen täti, pari koiraa ja tänä vuonna vuonna myös mieheni toinen serkku. Nuoriso osasto edusti itseään kuka vaihtarina Ranskassa ja kuka uintikisoissa Ahvenanmaalla. 

maanantai 19. lokakuuta 2015

Lisää valoa

Valoa pimeyteen!


Pidin viime talvena näitä ihania lumipallovaloja isossa lasisessa kulhossa pikkupöydän päällä ikkunan edessä vanhassa kodissa, ja asetelma näytti ihan lumilyhdyltä. Nyt päätin ripustaa ne uudessa kodissa ikkunanurkkaan. Näyttävät ja antavat ihan superihanan valon tuohon sohvanurkkaan. (Pahoittelut huonoista kuvista!)





Näin pimeän vuodenajan tultua, huomaan että olohuoneemme kaipaa lisää valaisimia. Siis niitä etsimään seuraavaksi. Yllä Pentikin valaisin astiasenkin päällä.




Yllä Boknäsin jalkavalaisin nojatuolin takana.


Olohuoneen toisen sohvan viereisellä pöydällä oleva vanha valaisin, jonka valossa luen usein sohvan nurkassa. Ja tietenkin paljon kynttilöitä aina palamassa!


Lisää valoa siis kaipaamme eli lamppukaupoille mars.

torstai 15. lokakuuta 2015

Nuuksio - Noux

Olen nyt käynyt kaksi kertaa Nuuksiossa ulkoilemassa. Aivan ihana paikka, vaikka meiltä onkin sinne matkaa jonkin verran. Sen verran matkaa siis on, että ei sinne ihan joka viikonloppu viitsi lähteä ajamaan.


Nuuksion metsissä on useita eri pituisia ja tyylisiä reittejä. Itse olen kävellyt kaksi rengasreittiä ympäri, viimeksi 4 km Haukankierroksen mieheni ja koiramme kanssa ja ensimmäisellä kerralla 8 km Korpinkierroksen Päivi-ystävän kanssa. Reitit ovat hyvin merkityt ja matkan varrelta löytyy myös mm. makkanranpaistopisteitä. Maisemat ovat jylhät ja upeat! On lampia, kaatuneita puita, kallioita, tiheää havumetsää ja avarampaa koivikkoa. Hiljaisuutta. Luonnon ääniä.









Jos lähimetsissä retkeileminen kyllästyttää ja kaipaa vaihtelua, niin kannattaa ehdottomasti lähteä Nuuksioon. Oikein kauniina päivänä suosittelen menemään heti aamusta ennen puoltapäivää, koska parkkipaikkoja on rajoitetusti ja tien varteen pysäköiminen ruuhkautaa tien, mutta tokihan siihen on auto jätettävä, jos mielii metsään. 

Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt. Jos metsään haluat mennä nyt, näät sammalet myllätyt...

maanantai 12. lokakuuta 2015

Syksy


Syksy - kaunis vuodenaika upeine väreineen luonnossa.

Tykkään neljästä vuodenajasta. Se tuo vaihtelua elämänrytmiin. Vuodenajat tuovat vaihtelua myös kivasti pukeutumiseen. Syksyllä on ihana pukeutua paksuihin neuleisiin ja huiveihin, kauniisiin hanskoihin, tukevampiin kenkiin ja saapikkaisiin. Nyt olen erityisesti tykästynyt pitkiin neuletakkeihin.



Luonossa voi nauttia upeista väreistä, aamun kirpeästä säästä, päivällä vielä vähän lämmittävästä auringosta, mutta myös tuulesta ja sateesta, kunhan on pukeutunut oikein, ja illalla tähtitaivaasta.





Valojen ja varjojen näytelmää aamuisella taivaalla.


Tyyni, hiljainen meri. Nouseva aurinko. Uusi päivä, uusi mahdollisuus edessä.



Sumuinen aamu, laivojen sumutorvet soivat, aallot löivät rantaan, kuului veneen moottorin ääni, mutta mitään ei näkynyt, aavemaista. 



Auringon viimeiset säteet illalla. 


Syksyssä on jotenkin sellaista luopumisen fiilistä, alan valmistautua talveen kaikin tavoin, valmistaudun pimeimpään aikaan, kunnes taas voin odottaa valoisimpia aikoja. Syksy on hiljaista laskeutumista johonkin turvalliseen, ikään kuin pimeimpänä vuodenaikana olisi jotenkin turvassa kaikelta mahdottomalta ja mahdolliselta. Sitä vain jotenkin aina kahlaa pimeyden läpi ja selviytyy taas voittajana kevääseen. 

Huivi tiukasti kaulan ympärille ja kauniit sormikkaat käsiin - taistellen läpi pimeyden ja harmauden, vaikka tätä kirjoittaessa istun aurinkoisella parvekkeella ja harmaudesta ei ole tietoakaan. Nautitaan näistä aurinkoista päivistä mahdollisuuksien mukaan!

Eipä tainnut olla päätä eikä häntää tässä kirjoituksessa, menköön maanantain piikkiin, kuvat ainakin ovat kauniita! :)

torstai 8. lokakuuta 2015

Budapestin matkasta

Tässäpä pieni kuvakollaasi Budapestin viikonloppumatkalta! Sää oli koko viikonlopun mitä aurinkoisin ja lämpimin, parhaimmillaan +25 astetta.


Ensin muutama maisemakuva kaupungista.





Budapestin basilika kuvattuna Hotelli Arian kattoterassilta, missä on Budapestin paras auringonlaskun ihailupaikka! Jopa auringonlaskun jälkeen tarkeni hetken istuskella vielä ulkona. Hotelli Arian sisääntuloaula on myös näkemisen arvoinen.







Ravintola Onyxin jälkiruoka: Chocolate, caramel, banana - kullalla koristeltuna. Lounas Onyxissa oli erinomainen, ehkä jopa reissun paras ateria. Suosittelen ravintolaa ehdottomasti!








Kauppahallit ovat aina tutustumiskohteiden joukossa kun reissaan. Tällä kertaa ostin kotiin ankanmaksaa (kokonaisen sekä valmiita pateita) sekä tuoretta tryffeliä.




Viimeisenä ilta söimme seitsemän ruokalajin menun ravintola New York Caféssa. Huikea paikka kaikkinensa! Ravintolassa on sekä kahvilan puoli, sisään jonottamalla ja jono oli pitkä, sekä a la carte puoli pöytävarauksella, jossa siis söimme. 

Ihana reissu, parasta oli nähdä ystävät ja kummipoika! Ensivuonna uudelleen.

tiistai 6. lokakuuta 2015

Ranskalainen omenapiirakka



Tyttäreni teki tätä omenapiirakkaa läksiäisjuhliinsa ja se oli niin hyvää, että päätin tehdä sitä meidän rapujuhliin! Onhan nyt omena-aika.



Tarvitset seuraavat raaka-aineet:

1 kg omenoita
200 g tomusokeria
100 g voita
kanelia
joko itse tehty tai valmis muropohja 
(pohjaan ei nyt ole erikseen ohjetta, kun käytän itse aina valmista)

Kuori ja kuutioi omenat. Laita uuni lämpenemään 210 asteeseen. Levitä taikina vuokaan. Laita voi ja tomusokeri kattilaan, kuumenna kunnes seos on pehmeää, notkeaa, vähän vaahtomaista ja vaaleaa. Lisää omenakuutiot sekaan. Sekoita hyvin. Lisää vielä sekaan kanelia maun mukaan. Laita koko seos pohjan päälle. Paista 25-30 minuuttia. 

Nauti sellaisenaan!