Perunakurkkusalaatti

Tässä lupaamani perunakurkkusalaatinohje viime viikonlopun juhlista. Tämä on todella raikas ja keväinen perunasalaatti, jota suosittelen kokeilemaan, sopii hyvin grilliruokien seuraksi tai keväiseen buffetpöytään.

Tarvitset salaattiin: 

• 1 kurkun
• 1 kg uusia perunoita
• 1 salotti-, makea- tai hopeasipulin
• 6 cocktailkurkkua
• tilliä
• lehtipersiljaa
• 3 tl suolaa
• 3 tl valkoviinietikkaa
• 2 tl sokeria
• 2 rkl oliiviöljyä
• mustapippuria

Halkaise kurkku ja koverra siemenet lusikalla pois. Leikkaa kurkku ohuiksi viipaleiksi ja laita kulhoon, lisää 1 tl suolaa ja anna seistä 20 minuuttia. Valuta ja huuhtaise nopeasti kylmän juoksevan veden alla. Sekoita tarjoilukulhossa viinietikka, sokeri ja hienonnettu sipuli, sekoita niin, että sokeri sulaa. Lisää kurkkuviipaleet ja mausta mustapippurilla. Peitä ja anna levätä tunnin verran huoneenlämmössä. 

Keitä perunat, pilko sopiviksi suupaloiksi ja lisää kurkkuseoksen sekaan. Lisää vielä viipaloidut cocktailkurkut, silputut yrtit ja öljy. Sekoita varovasti.

Voit tarjota salaatin lämpimänä tai antaa jäähtyä hieman, maistuu myös kylmänä, mutta haaleana parasta. 

Uusia perunoita ja uusia herkkuja niistä! Joko olet herkutellut uusilla perunoilla?

Juoksukoulu

Run, Forest, run...sitä hoen itselleni vaikeimmissa kohdissa lenkillä, vaikka ei niitä vielä ole kovin monta tullut vastaan, mutta varmasti tulee, kun päästään treeneissä siihen vaiheeseen että juostaan pelkästään ilman kävelyitä. Aloitin maaliskuussa siis juoksukoulun, meillä on yhteistreenit joka torstai, noin 20 hengen porukka ja kaksi ohjaajaa. Treeni kestää 45 minuuttia, joskus juoksemme noin 30 minuuttia ja loppuaika on verryttelyä ja venyttelyä, mutta viimeksi juoksimme jo 43 minuuttia ja venyttelyt jäivät kotihommiksi. 

Tähän asti jokaisen yhteistreenin jälkeen on ollut kaksi kotona tehtävää treeniä ennen seuraavaa yhteistä treeniä eli yhteensä olen nyt juossut kolme kertaa viikossa maaliskuusta asti. Ensimmäiset treenit juoksin mustilla Asicsin tossuilla, jotka eivät ole varsinaiset juoksutossut, vaikka niillä on todella hyvä juosta, niissä on vähän paksumpi pohja ja hyvät kuraiselle reitille. Nyt olen kuitenkin jos siirtynyt Asicsin pinkkeihin tossuihin. Urheiluvaatteet ja -jalkineet on sellaisia, että niissä tykkään käyttää räväköitä värejä, kuten alempana kuvassa näkyvä turkoosi juoksutakkikin kertoo.

Jokainen treeni on tähän asti ollut kävely-juoksutreeni eri pituisilla vaihteluilla ja yksi pyramiditreeni, jossa kävelyaika pysyi koko lenkin ajan samana, juoksuaika kasvoi minuutilla jokaisen kävelyosuuden jälkeen kunnes alkoi tietyssä kohtaan taas laskemaan sinne yhteen minuuttiin asti. Se oli kiva ja erilainen treeni. 

Juoksukoulu kestää toukokuun loppuun ja tavoitteena tässä on että pystyy juoksemaan yhtämittaisesti viisi kilometriä. Jokaisen lenkin teen jälkeen nopeat palauttavat venyttelyt jo ulkona ja myöhemmin illalla vielä vähän pidemmät kuunnellen podcasteja. Olen miettinyt syksyllä osallistumista yhteen juoksutapahtumaan, siinä tosin matka on 10 km, mutta jos ja kun treenailen koko kesän, niin se voi olla ihan mahdollistakin. Ainakin nyt olen tosi innoissani ja on niin kivaa kun voi alkaa liikkumaan heti kotiovelta, ja meillä on mökilläkin sopiva 5 kilsan lenkki, että kesälomallakin on hyvä mahdollisuus liikkua. Ja onhan tämä juokseminen nyt paljon kevyempää (-11 kg) kuin viime keväänä/kesänä, kun yritin käydä epätoivoisesti omin neuvoin juoksemassa. Juoksin silloin liian lujaa enkä ymmärtänyt, että voi tehdä tälläisiä juoksu-kävelyharjoituksia hitaammalla vauhdilla. Nyt vaan kasvatan peruskuntoa ja teen näitä peruskestävyyttä lisääviä harjoituksia ohjelman mukaisesti!

Latasin puhelimeen IntervalTimerin, johon olen ohjelmoinut kotitreenien kävely-juoksuosuudet - puhelin antaa äänimerkin, kun on aika vaihtaa kävelystä juoksuun. Helppoa! Alla muutama kuva lenkkipolkuni varrelta tänä aamuna. Jäin tänään tekemään etätöitä kotiin ja päätin käydä vielä aamuisen koirakävelylenkin jälkeen juoksemassa, oli ihanaa, vaikka vähän eilinen pidempi lenkki tuntui kropassa.

I'm doing this for me!

It doesn't get easier, you get stronger.

You are one day closer.

Siinäpä muutama voimalauseeni elämäntapamuutosmatkallani.

Pataleipä

Tässä lupaamani pataleipäohje, ohjeitahan on netti pullollaan, mutta ajattelin naputella ohjeen itsellenikin talteen tänne blogiin. Pitkään olin jo haaveillut viikonloppuaamusta tuoreen leivän tuoksuisessa kodissa, aineksetkin oli valmiina, mutta aina se illalla unohtui se taikinanteko. Mutta viime viikon perjantaina sain kuin sainkin tehtyä pataleipätaikinan kohomaaan. Alkuperäinen ohje Hesarin ruokasivuilta.

Tarvitset:

• 6 dl vehnäjauhoja, käytin 5 dl vehnäjauhoja ja 1 dl sämpyläjauhoja
• 1 dl spelttijauhoja, käytin tattarijauhoja
• 1 dl vehnäleseita, voit käyttää mitä leseitä vaan
• 1 dl pähkinöitä tai siemeniä, mitä kaapista löytyy
• 1,5 tl suolaa
• 1 tl kuivahiivaa
• 4 dl vettä

Sekoita kulhossa kaikki kuivat aineet, lämmitä vesi 42 asteiseksi ja lisää se kuivien aineiden joukkoon, sekoita, älä vaivaa. Peitä taikina puhtaalla pyyhkeellä ja laita astia vielä muovipussin sisään. Anna kohota yön yli huoneenlämmössä, vähintään 12 tuntia. Taikina ei kohoa valtavasti, joten ei kannata sitä ihmetellä.

Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja taputtele levyksi. Taittele taikina kolminkerroin ja sitten vielä toisinpäin kuutiomaiseksi paketiksi. Peitä liinalla ja kohota puolisen tuntia. Laita pata kylmään uuniin ja lämmitä uuni 250 asteeseen. Kun uuni on kuuma, laita taikina pataan ja peitä kannella. Paista 30 minuuttia kannen alla ja sitten vielä 15 minuuttia ilman kantta. Jäähdytä jos maltat, herkuttele voin keran!

Helppoa ja hyvää! Ja mikä voisi olla ihanampi tuoksu viikonloppuaamuna kuin tuoreen leivän tuoksu, kun kävelymatkan päässä ei satu olemaan leipomoa mistä voisi hakea tuoretta leipää aamuisin. 

Oletko jo tehnyt pataleipää? Herkullisia leipomishetkiä kaikille!

Parsaa ja kuplivaa - naistenilta

Eilen vietettiin naisteniltaa meillä kuplivan ja parsan merkeissä. Sain luokseni seitsemän ystävää ja upeita lahjoja kaikilta. Ilta oli iloinen ja juttua riitti. Kiirehän mulle tuli sitten kuitenkin iltapäivällä kaiken kanssa, mekonkin ehdin vetämään päälle 10 minuuttia ennen vieraiden tuloa, kun tykkään että kaikki olisi valmista vieraiden saapuessa, jotta ehdin sitten myös seurustella heidän kanssaan, enkä vain olla keittiössä, vaikka avokeittiö onkin. No, kaikki meni hyvin ja sain apua vierailta.

Kattaus oli hyvin yksinkertainen, pöydässä vain Balmurin pellavaiset servietit ja ruokailuvälineet sekä valkoisia ruusuja kahdessa värillisessä kristallijuomalasissa. Tarjoilun hoidin seisovasta pöydästä, mikä oli oikeastaan ainoa vaihtoehto näin isolle porukalle yksin emännöidessä.

Tarjolla oli seuraavaa:

• kolmea erilaista leipää: pataleipää (kuva yllä, ohje tulossa myöhemmin), siemennäkkkäriä ja saaristolaisleipää sekä voita ja ranskalaista sardiinitahnaa
• vihreää salaattia
• grilattua vihreää parsaa, parmesanlastuja ja viinietikkakastiketta
• parsamoussea
• graavilohta
• perunakurkkusalaattia (ohje tulossa!)
• ahiahitunaa eli marinoitua raakaa tonnikalaa ja avokadomoussea, ohje täällä
• parmankinkkua
• viiräisenmunia lusikasta
• jälkiruoaksi itsetehtyä raakasuklaata, paahdettuja manteleita, taateleita ja mansikoita
• juomina: espanjaista Cavaa, etelä-afrikkalaista valkoviiniä ja ranskalaista roseeta 

Nyt vietän rauhallista sunnuntaipäivää koiraherran kanssa puuhastellen kotona, ulkoillen ja lukien! Rauhallista sunnuntaipäivää teille lukijoillekin.

ps. jäi kuvaamatta sitten moni juttu mitä piti, mutta näillä mennään nyt...

Tillipesto

Perinteinen pesto sopii monen ruoan maustajaksi ja kastikkeeksi, mutta nyt oli jäämässä tilliä lohen graavauksesta yli reilusti, niin päätin kokeilla tehdä peston basilikan sijaan tillistä. Toimii!

Tarvitset tillipestoon:

• 2 pienempää nippua tilliä tai 1 ison puntin tilliä
• 1 dl pinjansiemeniä tai mantelijauhetta
• 1 dl parmesanjuustoraastetta
• 1 valkosipulinkynnen
• rouhittua mustapippuria
• 1 dl öljyä

Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä tahnaksi, voit tehdä peston myös sauvasekoittimella, muista pilkkoa tillinvarret parin kolmeen osaan joka tapauksessa. Tästä riittää hyvin neljälle hengelle. Tarjoile kalaruokien ja uusien perunoiden kastikkeena. 

Nyt odottelen tuoreita kevätnokkosia - suunnitelmissa kokeilla nokkospestoa!

Kokeile sinäkin!

Ensimmäinen oikea kevätpäivä

Jihuu, vihdoinkin kevät on täällä! Lauantaina oli pakko päästä tämän kauden ekalle avoautoajelulle - ja tarkeni oikein hyvin ilman pipoa kevyttoppiksen ja huivin kanssa.

Mietin kaupassa mitä kukkia ostan, mutta päädyin vielä kerran tulppaanikimppuun, mutta ensiviikonlopuksi hankin jo jotain muuta.

Iltapäiväkävelylenkin jälkeen asettauduin parvekkeen pylvään viereen ison tyynyn ja lehtikasan kanssa. Tuohon kohtaan paistaa viimeisenä aurinko ja siinä olikin oikein kiva istuskella ja lukea, kuunnella lokkien kirkumista ja tuntea kevään vihdoin alkaneen kunnolla.

Kaupasta ostin uutuusvihannesta nimeltään Bimi eli varsiparsakaali. Se sopii keitettäväksi, grillattavaksi, pannulla paistettavaksi, hyörytettäväksi ja sellaisenaan syötäväksi. Maku on parsakaalimainen, mutta makeampi. Hyvää tuli grillissä!

Osan tavallisista vihreistä parsoista keitin ja tarjoilin perinteisesti voisulan, parmesanlastujen ja parmankinkun kanssa. Tällä kertaa lisäsin voisulaan vähän Dijon-sinappia, se antoi kivan pikantin lisämaun annokseen.

Loput parsat grillasin varsiparsakaalien ja makeiden sipulilohkojen kanssa. Mieheni hoitaa aina lihan grillaamisen, yhteistuumin ajoittaen saamme kaiken kypsymään yhtäaikaa.

Todella ihana lauantaipäivä: avoautoajelua, kävelylenkki auringossa, jolloin bongattu myös ensimmäiset leskenlehdet ja sitruunaperhoset, auringosta nauttimista parvekkeella ja grillikauden avajaiset! Jee, ihan mahtavaa. 

Nautitaan keväästä!

Bryggeri ja Sunn

Oli taas treffien aika perjantaina! Mieheni pitää erilaisista erikoisoluista ja päätinkin viedä hänet Sofiankadun Panimoravintola Bryggeriin, josta olimme monesti puhuneet. Ravintola oli kahdessa kerroksessa ja terassikin näytti olevan grilleineen. Itse en ole mikään suuri oluiden ystävä, enkä myöskään siidereiden, mutta asiantunteva tarjoilija osasi suositella minulle "ei niin olutmaista olutta" eli Bryggerin Roséeta. Väri oli kaunis, maku enemmän viinimäinen, ei olutmainen juurikaan mutta ei myöskään siiderimäinen. Pullossa luki näin: Rosé on kauniin punertava ja hedelmäisen hapokas erikoisolut, jonka maustamiseen on käytetty Kiinanruusu-teetä. Rypälemehu antaa oluelle ainutlaatuisen viinimäisen luonteen. Tykkäsin ja voisin ostaa jopa kaupasta!

                                           

Siirryimme sieltä sitten ravintola Sunniin, sekin Senaatintorin laidalla, ravintolan ikkunoista on ehkä yksi Helsingin hienoimmista näkymistä Tuomiokirkolle. Ravintola on toisessa kerroksessa ja kun pääsimme saliin sisään, se ammotti tyhjyyttään. Saimme ikkunapöydän, mikä oli tietenkin kiva. Tilasimme ruoat, alkuun Jokirapu Skagen ja rapeaa romainesalaattia (kuva yllä) ja pääruoaksi otin Maalaisvasikkaa (kuva alla). Molemmat annokset olivat todella herkullisia ja kauniitakin vielä. 

Mutta, missä kaikki asiakkaat? Olimme ravintolan ainoat asiakkaat perjantai-iltana. Ikkunasta näkyvä Senaatintorikin ammotti tyhjyyttään. Tunnelmaa ravintola-iltaan tuovat myös muut ihmiset, puheensorina, ruokailuvälineiden kilahtelu lautasia vasten...kun kaikki tämä puuttuu, jää kokemuksesta puuttumaan jotain oleellista, vaikka ruoka olikin hyvää! Todella surullista ravintoloitsijalle ja kuinka kannattamatonta. Olin monista blogeista lukenut kehuja paikasta, ja siitä syystä paikan valitsinkin, enkä olisi ikinä voinut uskoa että olimme illan ainoat asiakkaat. Jäin sanattomaksi!