Muutamia kuvia ja tunnelmia läksiäisjuhlista!
Nyt sinä lähdet, äidin pieni lintunen, isän oma murmeli. Sinne sinä menet, Ranskaan. Kohti maailmaa, askel askeleelta kauemmas kotisi lämmöstä ja vanhempiesi suojasta. Sinä lähdet, eikä siipiemme suoja enää millään yllä määränpäähäsi saakka. Meidän on vain osattava luottaa, että annetut eväät riittävät. Ohjeita ja kannustusta, rohkaisua ja itseluottamusta on annettu ja rakennettu syntymäsi hetkestä lähtien. Niitä on rakennettu rakkaudella, halauksilla, keskusteluilla, riidoillakin, sopimisilla, rajoja asettamalla. Välillä onnistuen ja epäonnistuenkin, mutta takuuvarmalla rakkaudella.
Toivomme, että kaikki tämä mitä olemme sinulle antaneet, tsemppaavat jännityksen hetkellä, muistuttaa: sinä osaat, sinä pystyt. Tulet tarvitsemaan lempeyttä, naurua, iloa, voimaa, rohkeutta, toivoa, uskoa - toivottavasti olemme osanneet antaa niitä sinulle.
Kunpa olisimme vanhempina yhtä vahvoja kuin sinä, jotta uskallamme lähettää sinut maailmalle kasvamaan ja kokeilemaan omia siipiäsi. Kunpa osaisimme iloita kasvamisestasi meitä fiksummaksi ja rohkeammaksi, osaavammaksikin.
Kasvoit sydämeni alla. Toivon, että olen itsekin kasvanut matkasi mukana.
Hyvää matkaa maailmalle, pikkuisemme.
Apua, miten tän itkun saa loppumaan?! Kohta pitäis olla työkykyinen...
VastaaPoista<3
Niinpä! <3 Kirjoittaminen meni itkemiseksi ja niin taitaa mennä loput kaksi viikkoakin. Onneksi on keksitty liikunta, tein eilen karvakaverin kanssa pitkän lenkin, kun en vaan pystynyt olemaan kotona, ulkona sai sentään ajatukset hetkeksi muualle. >3 Mutta kyllä se tästä, on sitä vaikeampiakin asioita kuin vaihto-oppilasvuosi, joista ihmiset ovat selvinneet ja päässeet elämässään eteenpäin. <3
PoistaHienot ohjeet ja avun olette Marialle antaneet, kyllä noilla eväillä on turvallista lähettää neito maailmalle. Hän kyllä selviää, mutta tiedän, että ikävä on siellä ja täällä. Mutta Maria on älykäs ja vahva nuori neito ja kaikki ne kokemukset maailmalla antavat valmiuden tulevaisuuteen opiskeluun ja elämään. Kyllä täälläkin kyyneleet silmiin tulevat, niin tulee ikävä rakasta lastenlasta!
VastaaPoistaKiitos! Ikävä tulee, mutta irti on päästettävä ja tuleehan hän kuitenkin vielä kotiin hetkeksi reissun jälkeen. Ja onhan meillä meidän karvainen lapsi. :)
PoistaVoih, niin liikuttava teksti! Pitkin viikkoa olette pyörineet mielessäni, kun olen yrittänyt arvailla fiiliksiänne...
VastaaPoistaFiilikset menee tällä hetkellä laidasta laitaan, mutta kiva huomata että lähtijän fiilikset on erittäin positiiviset, iloiset ja odottavat, meillä vanhemmilla ehkä enemmän pelonsekaiset, että miten se meidän "pieni" pärjää maailmalla. Täytyy vaan uskoa, että pärjää, olemmahan mekin pärjänneet. :)
Poista