Kaunista ja aurinkoisen lämmintä sunnuntaihuomenta!
Matkamme Riikaan oli lahja minulta miehelleni hänen täyttäessä 50 vuotta heinäkuussa. Varasin kaiken valmiiksi lahjamatkaa varten ja suunnittelin mitä kannattaa nähdä ja kokea, kuitenkin suht väljällä aikataululla ja säävarauksella. Aloitin lentovarauksella, sitten hotelli ja lopuksi kolmelle illalle ravintolat. Tässä muutama sananen ravintoloista.
COD Robata Grill Bar
COD Robata Grill on ensimmäinen aito japanilainen robatagrilli ravintola Latviassa. Sisustus oli pelkistetty, mutta ei kuitenkaan liian. Ruoka oli todella kauniisti laitettu tarjolle ja se oli myös todella hyvää. Söin alkuruokana tonnikalatatakin ja se oli paras tonniakalatatakiannos minkä olen syönyt, myös kaunein. Valaistus oli sen verran hämärä, että en ottanut ruoista kuvia, nautiskelin vain. Ravintola oli täynnä torstai-iltana ja oli sinne löytänyt tiensä myös japanilaiset turistit. Vanhasta kaupungista kävellen reilu kilometri matkaa. Suosittelen aasialaisen ruoan ystäville.
DOME Fish Restaurant
Perjantai-iltana suuntasimme syömään vanhaan kaupunkiin kalaravintola DOMEen, joka on Dome-hotellin yhteydessä. Hotelli ja ravintola on pienen kujan varrella, pääravintolasali on katutasossa ja yläkerrassa (5.krs) on vielä pienehkö, intiimi terassi. Varausta tehdessä pääravintolasali oli täynnä sekä perjantaille että lauantaille, mutta perjantaille sain pöydän kattoterassilta. Ja kattoterassi oli ehdottomasti ihanampi kokemus lämpimänä elokuisena iltana kuin hieman kellarimainen sisätila, joka on ihana varmasti huonommalla säällä tai säällä kun ei tarkene istua ulkona. Terassin menu oli suppeampi kuin pääsalissa, mutta terassilla oli on oma kokki ja grilli, josta leijailikin ihania kala-ja äyriäisruokien tuoksuja ympäri terassia. Ravintolan paikallinen erikoisuus on koivunmahlasta tehty koivusiirappi, vähän kuin balsamico, jota tarjottiin öljyn ja leivän kanssa alkuun. Koivusiirappiin ei ole lisätty yhtään sokeria, ja maku oli aika hapan ja kirpeä, mutta hyvä. Kaikki annokset olivat huippukauniita ja herkullisia. Jos sää suosii, niin varaa pöytä terassilta. Näkymät naapuritalojen katoille oli hurmaava, tunnelma kiva, tarjoilu erittäin ystävällistä ja huomaavaista.
Vincents
Matkan huipennus oli viimeisenä iltana illallinen ravintola Vincentsissä. Illallinen oli elämys, enemmän kuin pelkkä illallinen. Kokonaisvaltainen kokemus kaikille aisteille.
Alla keittiöntervehdyksenä kirsikkatomaatti täytettynä rapumurekkeella sipuliliemessä. Miten voikin yksi pieni tomaatti tuoda suun täyteen makuja.
Keittiöntervehdys tämäkin. Saimme eteemme valkoisen kiiltävän jääpallon, jota tarjoilija alkoi sulattamaan tohottimella ja sisältä löytyi pienenpieni mätiherkku jääpedillä. Hieno ja yllättävä kokemus!
Tuo vasemmalla oleva voikartio: parasta voita mitä olen ikinä syönyt.
Bordier butter is from France, Bretagne region and is made by Jean Yves Bordier. Only the best quality milk is gathered, aged for 3 days before turning into rich cream and 36 more hours before mixed into butter. Butter is lightly salted and has flower, nut and earth notes in taste. It is handmade by old traditional methods. The gourments claim that it it the best butter in France and even in the world. This butter is not a condiment, but the main attraction.
Ravintola Vincents leipoo leipää myös joka päivä.
Every day we knead flour with water, natural yeast and salt. The natural yeast is 27 years old from the Tishbi Vineyeard in Israel.
Punaviinimarjasorbettitikkarit valmistettiin pöydässä -200 asteisen levyn päällä. Tikkarit raikastivat suun ja suorastaan sulivat suuhun kuin hattara.
Kyyhkyä kahdelle. Täydellinen kypsyys, upea kastike ja lisukkeet.
Aterian kruunasi paras syömäni jälkiruoka ikinä: valkosuklaaomena. Rapea valkosuklaakuori, sisällä mm. omenahilloketta ja valkosuklaata.
Kun joskus harvoin ruoka yltää sille tasolle, että tekee mieli itkeä onnesta, niin täällä olisi tehnyt mieli tirauttaa pari onnenkyyneltä: kaikista näistä mauista, tuoksuista ja vaivannäöstä, ideoista, rakkaudesta ruokaan, tarinoista raaka-aineiden takana. Kaikki fokus oli ruoassa. Ruoka oli kaikki.
Ja vieläkin ihan itkettää kun muistelen miten kaikki oli niin erinomaisen makuista, kaunista ja taiten tehty. En löydä edes sanoja kuvaamaan tätä herkullista synttärimatkan päätöstä. Vincentsin kokonaiskokemuksella elää pitkän aikaa arjessa, joka alkaa pikkuhiljaa hiipimään enemmän ja enemmän eloomme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti