Golf - siinä laji joka repii tunteeni ja ajatukseni kahtia. Golf on meille ollut aina perhelaji, ja sen takia mieheni kustansi sekä minut että tyttärenkin aikoinaan kurssille, jotta voimme pelata koko perhe yhdessä. Yhdessä vaiheessa teimme ulkomaan reissutkin golf edellä ja pelasimme useampana päivänä ja pelasimme muutenkin paljon, nyt on yhteiset pelit jääneet vähemmälle aika paljon mielestäni ajankäytöllisistä syistä.
Golf on hyvää kestävyysliikuntaa, siinä näkee kauniita uusia paikkoja, saa yleensä pelata hyvässä seurassa ja golfiin liittyvät varusteetkin ovat kivan näköisiä - ainoa haittapuoli on siihen menevä aika. Kierros kestää aina vähintään sen neljä tuntia ja siihen vielä päälle siirtymät eli koko päivähän siihen käytännössä menee pisimmillään. Mennyt kesä oli siitä erilainen että tein tietoisen päätöksen kesän alussa olla pelaamatta ja hyvin se kesä sujui ilman golfiakin. Tosin viime perjantaina sitten lähdin mieheni kanssa kierrokselle Hirsalan kentälle, oli kaunis ja lämmin syyskuinen päivä. Meillä oli kivaa, saimme pelata kahdestaan, aurinko paistoi, ei ollut kiirettä mihinkään ja löytyihän sieltä muutama golflyöntikin matkan varrelta.
Kierroksen päätteeksi maistui lasillinen kuplivaa klubilla! Nyt on noin kahdeksan kuukautta aikaa miettiä ensi kesän kierroksia ja lähdenkö niille mukaan vai en.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti